Kirjallinen kysymys avohakkuiden rajoittamisesta

Print PDF Email

Eduskunnan puhemiehelle

Vuonna 2014 metsälakia muutettiin niin, että uudistus- eli avohakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuivat eli niiden ajoittaminen tuli täysin metsänomistajan päätettäväksi.

Metla, Tapio ja Syke tekivät vuonna 2012 muutoksesta vaikutusarvion, jossa todetaan: ”Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteiden poistamisella voi periaatteessa olla positiivinen, mutta käytännössä vähäinen vaikutus metsätalouden kannattavuuteen. Kannattavuudeltaan kyseenalaiset, hyvin varhaiset hakkuut saattavat lisääntyä hieman. Toisaalta päätehakkuun ajoituksen joustavuuden lisääntyminen parantaa metsätalouden kannattavuutta yksittäiselle metsänomistajalle.” ”Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteiden poistaminen saattaa osaltaan vähentää vanhojen metsien, iäkkäiden ja järeiden puiden sekä järeän lahopuun esiintymistä talousmetsissä. Niiden väheneminen on metsälajiston ja metsäisten luontotyyppien uhanalaistumisen keskeisin syy.” ja ”Metsän päätehakkuu entistä nuorempana pienentää puuston ja maaperän hiilivarastoa (Cooper 1983, Liski 2000, Liski ym. 2001, Kaipainen ym. 2004)”.

Suomi on YK:n biodiversiteettisopimuksessa sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden hupenemisen vuoteen 2020 mennessä. Jo nyt hallitus on myöntänyt, ettei tässä pysytä. Suomalaisella metsäluonnolla ei mene niin hyvin kuin yleisesti uskotaan. Puut kasvavat kyllä, mutta samanaikaisesti lukuisat metsälajit kärsivät voimakkaan metsätalouden seurauksena elinympäristöjensä muutoksista. Suomessa elävistä metsälajeista 814 on uhanalaisia ja 776 lajin joukko on luokiteltu silmälläpidettäviksi.

Samaan aikaan Suomenkin tulisi kantaa vastuunsa kansainvälisestä Pariisin ilmastosopimuksesta ja varjella ja kasvattaa hiilinieluaan, jotta katastrofaaliselta yli 1,5 asteen ilmastonlämpenemiseltä voitaisiin välttyä. Tähän yksi hyvä keino olisi metsien hakkaaminen nykyistä vanhempina.

Metsäekonomian professorin Olli Tahvosen mukaan ei voida osoittaa, että metsähakkuut Ylä-Lapissa, jossa metsä uudistuu hitaasti, olisivat taloudellisesti kannattavia. Sen sijaan ne aiheuttavat tappioita porotaloudelle, matkailulle, monimuotoisuudelle ja hiilinielulle ja -varastolle, kun hitaasti kasvavaa arktista metsää kaadetaan ja jalostetaan lyhytikäisiksi tuotteiksi tai poltetaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin avohakkuiden järeys- ja ikärajoitteiden palauttamiseksi ja 

aiotaanko kaupalliset avohakkuut Ylä-Lapissa kieltää?

Helsingissä 14.11.2018

Satu Hassi, vihr

Hanna Halmeenpää, vihr