Vihreiden Halmeenpää ja Hassi: erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun esiintyvyys selvitettävä kunnolla Sierilän voimalaitoshankkeessa

Print PDF Email

Sierilän voimalaitoshankkeen yhteydessä on herännyt huolta, onko vesistöstä löytyneen erittäin uhanalaisen ja rauhoitetun raakun esiintyvyys tutkittu voimalaitoshankkeen koko vaikutusalueella, kuten Kemijoki Oy:n teettämässä ja vuonna 2017 julkaistussa Alleco Oy:n asiantuntijaraportissa on esitetty. Vihreiden kansanedustajat Hanna Halmeenpää ja Satu Hassi jättivät 29.11.2018 asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Kemijoki Oy on suunnitellut uuden 44 MW vesivoimalaitoksen rakentamista Kemijoelle, Rovaniemen Oikaraisen kylän Sieriniemelle. Korkein hallinto-oikeus on keväällä 2017 vahvistanut Sierilän voimalaitoksen vesitalousluvan. Hankkeen yksityiskohtainen valmistelu on meneillään.

”Voimalaitoshankkeen vaikutusalueelta, Kemijoen Vanttauskosken alapuolelta löydettiin vuonna 2017 kaksi erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun yksilöä. Jokihelmisimpukka on suojeltu EU:n luontodirektiivin nojalla.” Satu Hassi kertoo.

Lapin ely-keskus ja Kemijoki Oy ovat teettäneet alueella tarkempia tutkimuksia sen arvioimiseksi pitääkö voimayhtiön hakea poikkeuslupaa jokihelmisimpukan vuoksi. Kemijoki Oy julkisti tuoreimman Alleco Oy:n tutkimusraportin marraskuussa 2018.

Suunnitellun voimalaitoksen patoaltaaksi muuttuva jokiuoma Vanttauskosken ja Sieriniemen välissä olisi vesialaltaan noin 1000 hehtaaria. Tästä alasta on sukeltamalla tutkittu vain noin 1 hehtaari eli noin 1 promille. Vaikka tästä vähennettäisiin ei-potentiaaliset raakun esiintymisalueet, on raakun mahdollisesta esiintymisalueesta tutkittu vain yksi prosentti.

Löydettyjen raakkujen koko ja ikä viittaa siihen, että ne eivät voi olla jäänteitä vanhasta, Kemihaaran voimalaitosta edeltäneestä populaatiosta. Ne ovat todennäköisesti osa suurempaa populaatiota. Tätä emopopulaatiota ei ole löydetty.  

”On selvää, että tähän mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella ei mitenkään voi vetää johtopäätöstä, etteikö Sierilän voimalahankkeen vaikutusalueella voisi esiintyä enemmän raakkuja kuin kaksi havaittua yksilöä.” Hanna Halmeenpää sanoo.

Voimalaitoksen rakentamisen toteutuessa Sierilän yläpuolisesta jokiosuudesta muodostuisi Vanttauskoskelle saakka ulottuva patoallas, joka olisi pituudeltaan noin 30 km ja pinta-alaltaan noin 1400 ha. Veden pinnan nousu Sieriniemen alueella olisi hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan noin 8 m ja Vanttauskosken alapuolella noin 3 m. Olosuhteet vuonna 2017 havaittujen raakkujen löytöalueella muuttuisivat siis voimakkaasti.

Kysymys luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.hannahalmeenpaa.fi/kirjallinen-kysymys-sierilan-raakut/