Lyhyt tiivistelmä työstä kansanedustajana vuonna 2017 – Sipilän hallitus yritti piilottaa metsähakkuiden ilmastovaikutukset

Print PDF Email

Vuonna 2017 jatkoin eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajana ja aloitteestani perustettiin kansanedustajien sisäilmaryhmä, jonka puheenjohtajaksi minut valittiin. Ennestään toimin eduskunnan globaaliryhmän puheenjohtajana.

Vuoden puhutuimpiin teemoihin eduskunnassa kuuluivat energia- ja ilmastopolitiikka, hallituksen suunnitteleman metsähakkuiden kasvattamisen vaikutukset ilmastoon, eläkeindeksi, turvapaikanhakijoiden pakkopalautukset, #metoo -kampanjan esille nostama seksuaalinen häirintä ja vuoden lopulla alkoholilain muutos ja työttömien niin sanottu aktiivimalli. Kesällä koettiin melkein hallituskriisi, kun perussuomalaisten puolue ja eduskuntaryhmä hajosivat. Kansainvälisessä politiikassa jännitettiin Trumpin edesottamuksia ja Yhdysvaltojen pysymistä Pariisin ilmastosopimuksessa. Euroopan unionissa Brexit-neuvottelut etenivät takkuisasti.

Vihreiden tarjoama vaihtoehto hallituksen politiikalle sai luottamusta kevään kuntavaaleissa. Vihreät saavuttivat kaikkien aikojen parhaan vaalituloksensa: 12,5 % kannatuksen. Syksyllä vihreät esittelivät oman vaihtoehtonsa hallituksen leikkauspolitiikalle, Vihreän tulevaisuusbudjetin 2018.

Tasa-arvoinen avioliittolaki viimein voimaan

Vuoden 2017 aluksi eduskunta äänesti vielä kerran tasa-arvoisesta avioliitosta, kun sen kumoamista vaatinut kansalaisaloite tuli täysistunnon käsiteltäväksi – vain muutamaa päivää ennen kuin laki tasa-arvoisesta avioliitosta oli astumassa voimaan. Istuntopuheessani nostin esille esimerkiksi sen, miten tärkeää on, että yhteiskuntamme viestii myös lapsille ja nuorille, että jokainen on yhtä arvokas.

Eduskunta asettui lopulta edellistäkin eduskuntaa selvemmin tasa-arvon puolelle, ja kansalaisaloite kaatui äänin 120-48. Vihreässä eduskuntaryhmässä juhlistettiin tasa-arvoisen avioliittolain voimaantuloa 1.3.2017.

Hallitus yritti piilottaa metsähakkuiden ilmastovaikutukset

Samaan aikaan kun Sipilän hallitus päätti tavoitella metsähakkuiden huomattavaa lisäämistä ja metsäpohjaisista raaka-aineista valmistettujen biopolttonesteiden tuotantoa, EU:ssa käsiteltiin ns. LULUCF-päätöstä. Kyse oli siitä, miten muutokset metsien muodostamassa hiilinielussa otetaan huomioon maiden ilmastovaikutuksen arvioinnissa. Ilmakehän kannaltahan hiilinielun pieneneminen on yhtä paha asia kuin päästöjen kasvu. Kunkin maan nettovaikutus ilmakehään on päästöjen ja hiilinielujen erotus. Jos hiilinielu pienenee, päästövähennystoimia pitää tiukentaa, jotta ilmastovaikutus säilyisi ennallaan. 
EU-päätöksenteossa EU-komissio ehdotti, että jokaisen maan hiilinielun kehitystä verrataan tietyn aikavälin toteutuneeseen kehitykseen. Suomen hallitus ajoi sitä, että kukin maa saa asettaa vertailutason poliittisella päätöksellä eli toisin sanoen piilottaa metsien hiilinielujen pienenemisen. Tätä hallitus ajoi juuri siksi, että se on asettanut tavoitteeksi metsähakkuiden niin merkittävän lisäämisen, että se vuoteen 2030 mennessä tekisi tyhjäksi muilla toimialoilla, esimerkiksi liikenteessä, tapahtuvien päästövähennysten vaikutuksen.

Hallitus ei halunnut kuunnella laajan kotimaisen ja kansainvälisen tutkijajoukon varoituksia metsähakkuiden kasvattamisen ja ilmastovaikutuksista. Se keskittyi EU:ssa käyttämään Suomen koko vaikutusvallan siihen, että voimme piilottaa hakkuiden rajusta kasvattamisesta aiheutuvan metsien hiilinielun pienenemisen. Kirjoitin aiheesta EU-asioita seuraavaan EurActive julkaisuun. 

Järjestimme yhdessä Heidi Hautalan ja hollantilaisen vihreän europarlamentaarikon Bas Eickhoutin, joka on EU-parlamentin uusiutuvan energian direktiivin raportoija, kanssa joulun alla eduskunnassa lehdistölounaan tiedotusvälineille Suomen ilmasto- ja metsäpolitiikasta. Totesimme, että metsien hiilinielujen ylläpito, ja mieluiten kasvattaminen on ilmastonmuutoksen hillinnässä yhtä tärkeää kuin päästöjen vähentäminen. Lehdistölounaasta raportoi mm. Maaseudun tulevaisuus.

Kirjoitimme Heidin kanssa myös Helsingin Sanomiin, siitä miten ympäristöasioissa viisas edelläkävijyys on erittäin usein myös taloudellisesti edullisinta. Silti aivan liian usein Suomessa valitetaan, että puhdasta pientä maatamme sorretaan, kun pitäisi tehdä niitä asioita, joilla turvataan ihmiskunnan tulevaisuus.

Metsähakkuiden ilmastovaikutuksia sivuttiin myös ilmastopolitiikan kurssilla, jonka järjestin syksyllä yhdessä Vihreän opintokeskus Vision kanssa. Kurssilla puhujina olivat muun muassa metsien ilmastovaikutuksia tutkiva Sampo Soimakallio, tulevaisuuden energiajärjestelmää tutkiva Pasi Vainikka ja tulevaisuuden ruokajärjestelmään perehtynyt Hanna Mattila.

Hallitus laati ja esitti eduskunnalle keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman eli KAISUn. Tätä edellyttää ilmastolaki, joka aikoinaan valmisteltiin Oras Tynkkysen johdolla. Vihreät toivat esille, että KAISU ei ole riittävän kunnianhimoinen, ikään kuin hallitus edelleen pelkäisi enemmän ilmastonsuojelun hintaa kuin itse ilmastonmuutosta. KAISU ei lainkaan käsittele sitä, että EU:n päästötavoitteita pitää tiukentaa, jos oikeasti haluamme rajoittaa ilmastonmuutoksen 1,5–2 asteeseen. Sen sijaan se keskittyy pelkästään sen toteuttamiseen, mihin olemme jo EU:ssa sitoutuneet ja senkin vain rimaa hipoen, kaikki niin sanotut joustot käyttäen. Puheen KAISU-suunnitelman loppukäsittelyssä löydät täältä

Sisäilma-asiat

Sisäilman aiheuttamien sairauksien kohdalla vallitsee kummallinen tilanne. Tuhannet suomalaiset saavat oireita rakennuksissa, kodeissa, kouluissa, työpaikoissa. Mutta virallinen Suomi ei oikein kunnolla myönnä koko asiaa. Kunnollisia hoitopolkuja sairastuneiden hoitoon ei ole ja edelleen noin puolet rakennustyömaista on ilman sääsuojaa.

Eduskunnan ympäristövaliokunta on ollut sisäilma-asioissa aktiivinen. Jo vuonna 2016 valiokunta järjesti yhdessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa julkisen asiantuntijakuulemisen ”Sairaat talot, sairaat ihmiset”. Kesäkuussa 2017 järjestettiin yhdessä tulevaisuusvaliokunnan kanssa julkinen kuuleminen siitä, miten asioiden hoitamisessa on edetty. Tallenteen kuulemisesta löydät täältä.

Aloitteestani keväällä 2017 perustettiin kansanedustajien sisäilmaryhmä. Mukaan tuli 24 kansanedustajaa kaikista eduskuntapuolueista. Ensi töikseen sisäilmaryhmä järjesti tapaamisen eräiden kuntien kanssa koulujen ja muiden kunnallisten rakennusten sisäilmaongelmista ja niiden korjaamisesta.

Sisäilmaryhmän aloitteesta kansanedustajien ja tutkijoiden seura Tutkas järjesti keskustelun sisäilmasairauksista 10.10.2017. Tallenteen löydät keskustelusta löydät täältä.

Tammikuun 2018 alussa opintokeskus Visio järjesti aloitteestani kahden illan kurssin sisäilmaongelmista vihreille kuntapäättäjille. Ensimmäisessä osassa keskityttiin siihen, mikä ihmisiä sairastuttaa ja toisessa osassa siihen, mitä rakentamisessa ja remontoinnissa pitäisi ottaa huomioon.

Ympäristövaliokunta

Ympäristövaliokunnan työssä yksi vuoden kohokohdista oli Suomen satavuotisjuhlakansallispuiston avaaminen Hossaan. Puisto on kolmen kunnan alueella: Kuusamon, Suomussalmen ja Taivalkosken. Kansallispuiston avajaisia edeltävänä päivänä ympäristövaliokunta järjesti Kuusamossa seminaarin suomalaisen luonnonsuojelun 100-vuotisesta historiasta. Pidin siellä valiokunnan puheenjohtajana puheen.

Vaikka luonnonsuojelu eteni uuden kansallispuiston perustamisen verran, hallitus jatkoi ympäristöhallinnon nakertamista normien purun nimissä. Alkuvuodesta valiokunta käsitteli ison paketin maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia, joissa muun muassa heikennettiin ELY-keskusten valitusoikeutta kuntien kaavoista sekä helpotettiin vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamista ja rantarakentamista. Hallituksen esityksen ja siihen jättämäni vastalauseen löydät täältä.

Vuoden kinkkisimpiin asioihin eduskunnassa kuului Tenon kalastussopimus. Totesin siitä täysistunnossa, että melkein tuntuu kuin joutuisi valitsemaan ruton ja koleran välillä. Tenon sopimus solmittiin Norjan kanssa Atlantin suurimman villilohikannan suojelemiseksi, mutta sopimusta neuvoteltaessa ei ole riittävästi kuultu saamelaisia ja heidän kalastusoikeuksiaan rajoitettiin.

Jätin vuoden aikana vastalauseen tai eriävän mielipiteen yksin tai yhdessä esimerkiksi sdp:n, vasemmistoliiton tai rkp:n edustajien kanssa myös muun muassa asumistuen heikennyksiin, valitusluvan käyttöönottoon ympäristöasioissa, supikoiran tarhaamiseen ja LULUCF-direktiiviin.

Vaikka hallitus on ottanut useita askelia luonnon ja ympäristönsuojelun heikentämiseksi, eduskunnan ympäristövaliokunnassa on ollut hyvä yhteistyön ilmapiiri ja valiokunta on kyennyt yksimielisesti, tai melkein yksimielisesti, hyväksymään monia varsin hyviä lausuntoja ja mietintöjä, joissa korostetaan muun muassa sitä, että kunnianhimoinen ilmaston- ja ympäristönsuojelu avaa myös myönteisiä taloudellisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi KAISU-ilmastosuunnitelman lausunnossa korostimme sitä, että jos kehitämme ratkaisuja, jotka ovat käyttökelpoisia muissakin maissa, luomme uusia vientituotteita.

Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana olin myös yksi eduskunnan kolmesta edustajasta marraskuun 2017 kansainvälisessä ilmastokokouksessa Bonnissa. Siellä muun muassa olin esiintymässä kahdessa tilaisuudessa. Toisessa niistä kommentoin kansainvälisen energiajärjestön uusinta World Energy Outlook-raporttia. Toinen tilaisuus oli pohjoismaisen paviljongin aamukahvikeskustelu, jossa kerroin kokemuksiani ilmastoneuvotteluista 1990-luvun lopulta alkaen. Lisää kokouksen annista blogissani.

Muuta

Käytin vuoden 2017 täysistunnoissa 117 puheenvuoroa. Kyselytunnilla esitin kysymykset muun muassa Fortumin Uniper-kaupasta ja rakentamisen laadun valvonnasta sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi.

Jätin 12 sellaista kirjallista kysymystä, joiden ensimmäinen allekirjoittaja olin, esimerkiksi Terrafamen kaivoksen valvonnasta, Hannukaisen kaivoksen ympäristövaikutuksista, mikromuovien kieltämisestä, tilateurastusten helpottamisesta, ahmojen metsästyksestä ja metsäojitusten vaikutuksesta vesistöihin.

Eduskuntatyöhön liittyvien asioiden lisäksi olen jatkanut yhdessä MEP Ska Kellerin kanssa työtä Meksikon liittohallituksen ja Oaxacan osavaltiohallituksen painostamiseksi, jotta huhtikuussa 2010 tapahtuneeseen suomalaisen kansalaisaktiivin Jyri Jaakkolan murhaan syyllistyneet saadaan tuomiolle. Vuonna 2017 matkustin Meksikoon kerran, helmikuussa. Lisäksi olen ollut asiasta yhteydessä Meksikon Suomen lähetystöön.  

Linkkejä

Aloitteet, kysymykset ja puheenvuorot eduskunnan sivuilla (linkit sivun alalaidassa) https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/363.aspx

Vuoden 2017 valtiopäivätoimet, muun muassa hallitukselle esittämäni kirjalliset kysymykset ja niiden vastaukset löytyvät osoitteesta http://www.satuhassi.fi/eduskunta/valtiopaivatoimet/