Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijoiden työllistymisen esteiden poistamisesta

Print PDF Email

Työministeri Lindström toi esiin kesäkuun alussa työllisyyden merkityksen turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa. Keskisuomalaisen haastattelussa hän totesi (http://www.ksml.fi/kotimaa/Jari-Lindstr%C3%B6m-aikoo-hoitaa-maahanmuuttajien-kotouttamisen-niin-hyvin-kuin-osaa-vaikka-oma-kentt%C3%A4-narisee/995437), että ”Työllisyys ja kotoutuminen kulkevat käsi kädessä. Työmarkkinoilta syrjäytyminen luo tilaa hyväksikäytölle, harmaille markkinoille ja jopa radikalisoitumiselle”. Turvapaikanhakijoiden työllistyminen on merkittävä kysymys myös Suomen vanhenevan väestön vuoksi.

Olemme saaneet useita yhteydenottoja kansalaisilta liittyen ongelmiin maahanmuuttajien työperäisissä oleskeluluvissa. Osa turvapaikanhakijoista saa turvapaikkaprosessin aikana työpaikan Suomesta, ja päätyykin hakemaan työperäistä oleskelulupaa. Työperäisen oleskeluluvan edellytyksenä on hyväksyttävä matkustusasiakirja, joka kuitenkin usealta turvapaikanhakijalta puuttuu. Osan matkustusasiakirja on saattanut vanheta turvapaikkaprosessin kuluessa ja osalla ei ole ollut lainkaan mahdollisuutta saada matkustusasiakirjaa kotimaansa viranomaisilta.

Yhteydenottojen mukaan maahanmuuttovirasto (Migri) on neuvonut sellaisia työperäistä oleskelulupaa hakevia henkilöitä, joilla ei ole voimassaolevaa matkustusasiakirjaa, hakemaan muukalaispassia. Suomen lain mukaan muukalaispassi voidaan myöntää viranomaisen harkinnan mukaan, jos hakija ei voi saada passia kotimaansa viranomaiselta. Yhteydenottojen mukaan esimerkiksi Suomessa oleskeleville irakilaisille lähin paikka hakea kansallista passia olisi Tukholma, mutta sinne matkustaminen ei ole turvapaikanhakijoille mahdollista.

Saamiemme yhteydenottojen mukaan muukalaispasseja on ennen myönnetty työperäisiä oleskelulupia varten, mutta nyt myös TE-palveluiden puoltamia työperäisiä oleskelulupia olisi hylätty siksi, ettei oleskeluluvan hakijalle ole myönnetty muukalaispassia.

Toinen yhteydenotoissa esiin noussut turvapaikanhakijoiden työllisyyttä estävä seikka on se, että kuuden kuukauden karenssi työnteko-oikeudessa koskee myös niitä hakijoita, jotka pääsevät turvapaikkaprosessiin toista kertaa ensimmäisen kielteisen päätöksen jälkeen ja joilla ei ole matkustusasiakirjaa. Näin henkilöiltä, jotka ovat jo tehneet töitä suomalaiselle työnantajalle, otetaan työnteko-oikeus pois, mikä haittaa niin turvapaikanhakijan integroitumista kuin työnantajaakin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Myöntääkö maahanmuuttovirasto muukalaispasseja työperäisi oleskelulupia varten, ja jos ei myönnä, miksi, ja

miten varmistetaan, että työperäisen oleskeluluvan saaminen ei jää kiinni matkustusasiakirjan puutteesta henkilöillä, jotka eivät voi saada sitä omalta valtioltaan sekä

tulisiko uudelleen turvapaikkaprosessissa olevien työteko-oikeuden karenssi poistaa, erityisesti jos
henkilöllä on jo työpaikka?

 

Helsingissä 13.6.2017

Satu Hassi /vihr
Olli-Poika Parviainen /vihr

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen turvapaikanhakijoiden työllistymisen esteiden poistamisesta

Ulkomaalaislain mukaan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen matkustusasiakirja on voimassa. Matkustusasiakirjavaatimus on lähtökohtaisesti oleskeluluvan myöntämisen perusedellytys. Oleskelulupaa ei voida myöntää ilman voimassa olevaa matkustusasiakirjaa, vaikka oleskeluluvan myöntämisen muut edellytykset täyttyisivät. Normaalimenettelyssä oleskelulupaa haetaan ulkomailla ja henkilö jolle lupa myönnetään, tarvitsee voimassa olevan matkustusasiakirjan päästäkseen Suomeen. Säännöksen tarkoituksena on myös tunnistaa ja todentaa hakija. Oleskelulupaa ei pääsääntöisesti myönnetä, jos hakijaa ei pystytä tunnistamaan luotettavasta henkilöllisyyden osoittavasta asiakirjasta. Laissa on säädetty muutamasta poikkeuksesta pääsääntöön. Oleskelulupa voidaan myöntää matkustusasiakirjan puuttumisesta huolimatta kansainväliseen suojeluun tai yksilöllisiin inhimillisiin syihin liittyvissä tilanteissa. Näissä tapauksissa Suomi myöntää oleskeluluvan myöntämisen jälkeen luvan haltijalle muukalaispassin tai pakolaisen matkustusasiakirjan. Oleskeluluvan myöntäminen työnteon perusteella edellyttää kuitenkin aina, että hakija on todistanut henkilöllisyytensä luotettavalla henkilöllisyyden osoittavalla asiakirjalla.

Maahanmuuttovirasto on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään poikennut vaatimuksesta matkustusasiakirjan voimassa olosta työnteon perusteella myönnettävien oleskelulupien osalta, jos Suomessa olevan hakijan passin voimassa olo on lakannut oleskelulupamenettelyn aikana eikä hakijalla ole mahdollisuutta saada uutta kotimaansa passia Suomessa. Näissä tapauksissa hakijan henkilöllisyys on tiedossa, vaikka hänen matkustusasiakirjansa ei ole enää voimassa. Maahanmuuttovirasto myöntää oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä hakijalle muukalaispassin ensisijaisesti siinä tarkoituksessa, että oleskeluluvan saaneella henkilöllä on mahdollisuus matkustaa Suomen ulkopuolelle hankkimaan kotivaltionsa myöntämän passin. Oleskelulupa ja muukalaispassi myönnetään enintään yhdeksi vuodeksi, jonka aikana hänen tulee hankkia oman maansa matkustusasiakirja.

Muukalaispassia ei sen sijaan ole myönnetty tilanteessa, jossa hakija hakee työnteon perusteella myönnettävää lupaa eikä hänellä ole ollut Suomeen tullessaan alun perinkään voimassa olevaa matkustusasiakirjaa, josta hänen henkilöllisyytensä voitaisiin luotettavasti todentaa. Muukalaispassia ei myönnetä, jos oleskeluluvan perusedellytys hakijan henkilöllisyyden selvittämisestä ei täyty, ellei kyse ole laissa säädetystä poikkeustilanteesta. Turvapaikanhakijana Suomeen tullut henkilö ei siis vapaudu matkustusasiakirjavaatimuksesta muuta lupaa hakiessaan, jos hän ei ole pystynyt todistamaan henkilöllisyyttään luotettavalla tavalla. Lisäksi Maahanmuuttovirasto harkitsee yksittäistapauksittain poikkeamista matkustusasiakirjavaatimuksesta muissakin kuin säännöksessä nimenomaisesti mainituissa poikkeamistilanteissa, erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan velvoitteiden nojalla. Vaatimuksesta on poikettu haettaessa oleskelulupaa perhesiteen perusteella, koska hakija ei muutoin voisi käyttää oikeuttaan perheenyhdistä- miseen. Sen sijaan työnteon perusteella myönnettävään oleskelulupaan hakijalla ei ole suoraan asemansa perusteella lähtökohtaista oikeutta, joten perusteita poiketa ulkomaalaislain mukaisesta matkustusasiakirjavaatimuksesta ei ole. Yhteistä niin lain kuin vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaisille poikkeustilanteille on, että hakijalla on asemaansa perustuva oikeus saada kyseisen oleskelulupa.

Kansainvälistä suojelua hakeneen ulkomaalaisen työnteko-oikeudesta säädetään ulkomaalaislaissa. Ulkomaalaisella on kansainvälistä suojelua haettuaan oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa kolmen kuukauden maassa oleskelun jälkeen, jos hänellä on voimassaoleva vaadittava rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Ilman kyseistä asiakirjaa Suomeen saapuneen hakijan työnteon edellytyksenä on, että hän on hakemuksen jätettyään oleskellut maassa kuusi kuukautta. Kansainvälistä suojelua koskevan uusintahakemuksen osalta työnteko-oikeuden alkamisesta ei ole säädetty erikseen. Tulkinta työnteko-oikeuden alkamisen osalta on vaihdellut hallintokäytännössä. Poliisihallitus on tuoreella linjauksellaan ohjannut poliisilaitoksia soveltamaan ulkomaalaislakia sen sanamuodon mukaisesti myös tilanteissa, joissa kysymys on uusintahakemuksista. Ohjeistuksen mukaan, uusintahakemuksen jälkeen turvapaikanhakijan työnteko-oikeus alkaa uudelleen hakemuspäivästä, jos hän ei ole poistunut Suomesta sen jälkeen, kun edellistä turvapaikkahakemusta koskeva päätös on saanut lainvoiman. Työnteko-oikeuden on vakiintuneesti tulkittu olevan voimassa siihen asti, kunnes kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu.

Helsingissä 4.7.2017

Sisäministeri Paula Risikko