Kirjallinen kysymys ruhojen tarkastuksesta tilateurastamoilla

Print PDF Email

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläintuotteiden, käytännössä lihan, valvonnasta on säädetty EU-asetuksella (EY) 854/2004. Asetuksen liitteessä määrätään, että eläinlääkärin on tarkistettava muun muassa yli kuuden kuukauden ikäisen nautaeläimen ruho puolitettuna. Perustelu tälle on se, että ruhon symmetria näkyy puolikkaista. Epäsymmetrisyys viittaa ongelmiin eläimen terveydessä. EU-maista ainakin Ruotsi sallii pienillä tilateurastamoilla puolitettujen ruhojen tarkastuksen katkaistuina eli neljäsosina.

Suomessa pienteurastamon rajaksi on maa-ja metsätalousministeriön asetuksella 1210/2016 asetettu EU-asetusta seuraten 5000 eläinyksikköä vuodessa. Monilla tilateurastamoilla määrät ovat kuitenkin tätä huomattavasti pienempiä, pienimmillä joitakin satoja. Vaatimus ruhojen tarkastuksesta puolikkaina aiheuttaa pienillä tilateurastamoilla korkeita kustannuksia, koska puolikkaat ruhot eivät välttämättä mahdu roikkumaan kylmiötiloihin. Tällöin eläimet pitää tarkastaa yksi kerrallaan, jolloin eläinlääkärin on odotettava myös teurastuksen ajan, jos samana päivänä teurastetaan muutama eläin. Tämä nostaa kustannukset korkeiksi lihakiloa kohti.

Pienten tilateurastamojen toimintaa helpottaisi, jos Suomi hakisi EU:lta poikkeusluvan, joka sallisi pienimmillä teurastamoilla ruhojen tarkastuksen neljäsosina eli katkaistuina puolikkaina. Raja voisi olla esimerkiksi 500 eläinyksikköä vuodessa, eli viikossa keskimäärin kymmenkunta. Symmetria voitaisiin osoittaa esimerkiksi videokuvalla. Pienellä tilateurastamolla kerralla tarkastettavien eläinten määrä on joka tapauksessa pieni eli käytännössä eläinlääkäri voi tarkastaa ruhot yksilöllisemmin kuin isoissa teurastamoissa.

Muutos suosisi lähiruokaa, pientuotantoa ja edistäisi myös eläinten hyvinvointia, kun eläimiä ei tarvitsisi kuljettaa teurastamoille pitkiä matkoja, jotka stressaavat eläimiä voimakkaasti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus suosia lähiruokaa ja pientuotantoa helpottamalla pienten, esimerkiksi alle 500 eläinyksikköä vuodessa käsittelevien tilateurastamojen toimintaa hakemalla EU:lta poikkeamislupaa vaatimukseen, että eläinlääkärin tarkastaman ruhon tulee olla vain puolitettu?

Helsingissä 27.4.2017

Satu Hassi /vihr
Hanna Halmeenpää /vihr
Krista Mikkonen /vihr
Emma Kari /vihr
Johanna Karimäki /vihr
Ari Torniainen /kesk
Pauli Kiuru /kok
Sari Multala /kok
Mari-Leena Talvitie /kok
Silvia Modig /vas
Anders Adlercreutz /rkp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen ruhojen tarkastuksesta tilateurastamoilla

Suomessa on tällä hetkellä 24 nautoja teurastavaa pienteurastamoa eli teurastamoa, jotka teurastavat korkeintaan 5 000 eläinyksikköä vuodessa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ottaa huomioon muun muassa teurastus- ja jäähdytystilojen korkeuden hyväksyessään pienteurastamon. Pienteurastamoissa ruhojen ja elinten lihantarkastus suoritetaan yleensä jäähdyttämössä, jolloin tarkastuseläinlääkärin ei tarvitse olla läsnä teurastuksen aikana. Yhden pienteurastamon ruhojäähdyttämö on niin matala, että täysikasvuisten nautojen ruhot eivät mahdu sinne ilman niiden katkaisemista poikittaissuunnassa kahteen osaan. Sen vuoksi kyseisessä pienteurastamossa nautojen lihantarkastus joudutaan tekemään ennen kuin ruho viedään jäähdyttämöön. Kyseinen yrittäjä on siksi pyytänyt poikkeusta saada katkaista ruhot kahteen osaan ennen niiden jäähdyttämöön vientiä ja lihantarkastusta.

EU-lainsäädäntö (asetus (EY) N:o 853/2004) sallii puoliruhojen katkaisun kahteen tai kolmeen osaan teurastamossa ilman leikkaamoa. Koska maa- ja metsätalousministeriön tulkinta kyseisestä asetuksesta on ollut, että ruhot voidaan katkaista vasta lihantarkastuksen jälkeen, ministeriö tiedusteli komission kantaa tästä asiasta. Komission mukaan ruhot voidaan teurastamossa katkaista poikittaissuunnassa kahteen osaan vasta lihantarkastuksen jälkeen. Siten ruhoja ei voida katkaista ennen jäähdyttämöön vientiä silloin, kun post mortem -lihantarkastus tehdään vasta jäähdyttämössä.

Jos EU-lainsäädännöstä halutaan poiketa, tätä koskeva kansallisen lainsäädännön muutos tulee ilmoittaa (notifioida) komissiolle ja toisille jäsenvaltioille ns. TRIS-järjestelmän mukaisesti. Komissiolla ja toisilla jäsenvaltioilla on kolme kuukautta aikaa vastata jäsenvaltion ilmoitukseen. Tänä aikana kansallista lainsäädäntöä ei voi panna voimaan. Vastustavan mielipiteen johdosta odotusaika pitenee kuuteen kuukauteen. Jos komissio vastustaa lainsäädännön muutosta, sitä ei voida antaa. Hallinto pyrkii kuitenkin löytämään ongelmatilanteissa yrittäjien kannalta mahdollisimman käytännönläheisen ratkaisun.

Maa- ja metsätalousministeriö tulee valmistelemaan komissiolle ja toisille jäsenvaltioille lähetettävää ilmoitusta kansallisen lainsäädännön muutoksesta, jolla pienteurastamoissa sallittaisiin naudan ruhojen katkaisu poikittaissuunnassa kahteen osaan ennen lihantarkastusta. Komission aiemmin maa- ja metsätalousministeriölle antamasta vastauksesta voidaan kuitenkin päätellä, että poikkeusta ei välttämättä hyväksytä eikä sitä tällöin voida antaa. Kokemuksemme mukaan myös muut jäsenvaltiot reagoivat herkästi poikkeushakemuksiin.

Maa- ja metsätalousministeriö on lisäksi esittänyt huhtikuussa 2017 kirjeessään komissiolle, että kun lihantarkastuslainsäädäntö tullaan uudistamaan vuonna 2019 EU:n uuden valvontaasetuksen (EU) 2017/625 johdosta, jäsenvaltioille tulisi antaa mahdollisuus sallia naudan ruhojen katkaisu kahteen osaan ennen lihantarkastusta pienissä teurastamoissa.

Helsingissä 18.5.2017

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä

Avainsanat: eläimet, EU