Kirjallinen kysymys mikromuovien kieltämisestä

Print PDF Email
Mikromuoviksi kutsutaan muovinhiukkasia, joiden halkaisija on alle viisi millimetriä. Mikromuoveja on löydetty kaikilta maailman merialueilta ja myös suomalaisista järvistä. Mikromuovia päätyy vesistöihin esimerkiksi jätevesistä, autonrenkaista, liikenteestä, kosmetiikasta, pesuaineista ja keinokuituisten vaatteiden pesemisestä. Vedenpuhdistamot eivät pysty poistamaan jätevesistä kaikkea mikromuovia. Myös isommat vesistöihin joutuneet muoviroskat jauhautuvat aikaa myöten mikromuoviksi. Mikromuoveja on käytännössä mahdoton saada pois vesistöistä, kun ne sinne ovat joutuneet.
Planktoneliöt eivät erota mikromuovia oikeasta ravinnosta, ja muovi kertyy planktonia syöviin vesieliöihin, kuten kaloihin. Mikromuovi voi esimerkiksi haitata kalojen kasvua tai tappaa ne ennen lisääntymisikää. Muovia voi kertyä ravintoketjussa ihmiseen asti. Mikromuovi kerää pinnalleen orgaanisia ympäristömyrkkyjä. Mikromuoveista on mitattu myrkkyjä jopa miljoonakertaisia määriä ympäröivään veteen verrattuna.
Norjalaisessa raportissa ”Sources of microplasticpollution to the marine environment” vuodelta 2014 todetaan Norjan mikromuovipäästöjen olevan vuodessa noin 8 000 tonnia. Merkittävä osa päästöistä tulee liikenteestä. Mikromuovia sisältävien tuotteiden käytöstä jätevesien kautta tulevat päästöt ovat kuitenkin jopa noin 40 tonnia.
Yhdysvallat on jo säätänyt mikromuoveja sisältävien hygienia- ja kosmetiikkatuotteiden valmistamisen kieltävän lain, jonka on määrä tulla voimaan kesällä 2017. Kanada on luokitellut mikromuovit myrkyllisiksi, ja niiden asteittain tiukkeneva kielto tulee voimaan vuonna 2018. Myös Intia, Etelä-Korea ja Uusi-Seelanti ovat ilmaisseet aikeensa kieltää mikromuovit tuotteissa, jotka saattavat päätyä meriin. Pohjoismaiden neuvosto on ehdottanut tammikuussa 2017 täyskieltoa mikromuovien käytölle kosmetiikassa ja ihonhoitotuotteissa.
Iso-Britannia ilmoitti syyskuussa 2016 suunnittelevansa mikromuovia sisältävien huuhdeltavien hygienia- ja kosmetiikkatuotteiden valmistamisen ja myynnin kieltämistä vuoden 2017 aikana. Joulukuussa 2016 Iso-Britannian hallitus kertoi, että lain pohjatyöksi tehdyn tutkimuksen mukaan mikromuoveja päätyy vesistöihin merkittävästi myös esimerkiksi pyykinpesuaineista ja siivoukseen käytettävistä aineista, joten tulisi harkita kiellon ulottamista kaikkiin tuotteisiin, jotka päätyvät viemäriverkostoon.
Tutkimusta mikromuovien vaikutuksesta ekosysteemeihin ja ihmisiin tarvitaan lisää. Varovaisuusperiaatetta noudattaen tulisi kuitenkin toimia nopeasti, jotta vesistöihin, vesieliöihin ja lopulta ihmisiinkin kertyvien mikromuovien määrää voidaan rajoittaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus kieltää mikromuovien käytön sellaisissa tuotteissa, jotka päätyvät viemäriin ja vesistöihin ja 
aikooko hallitus ajaa vastaavaa kieltoa myös EU:ssa? 
Helsingissä 21.2.2017
Satu Hassi /vihr
Petri Honkonen /kesk
Saara-Sofia Sirén /kok
Susanna Huovinen /sd
Vastaus kirjalliseen kysymykseen mikromuovien kieltämisestä
Mikromuoveihin ja muovien käyttöön yleisemminkin liittyviä ympäristöongelmia sekä niiden ratkaisemista on käsitelty ja käsitellään useissa kansainvälisissä järjestöissä ja Euroopan unionissa. Myös Pohjoismaat ovat asiassa aktiivisia. Ongelman laajuudesta saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Suomi jakaa huolen yhä kasvavasta mikromuoviongelmasta ja on tukenut sen ratkaisemiseen tähtääviä toimenpiteitä eri yhteyksissä.
Suomi noudattaa kemikaaleihin liittyvissä asioissa EU-lainsäädäntöä ja osallistuu tämän lainsäädännön valmisteluun, toimeenpanoon ja kehittämiseen yhtenä unionin jäsenmaana. Kosmetiikkatuotteita ja muita henkilökohtaisen hygienian tuotteita säännellään terveyden ja turvallisuuden kannalta EU:n kosmetiikka-asetuksella. Kattavampi kemikaalien sääntely EU:ssa ja Suomessa tapahtuu EU:n kemikaaliasetuksella (REACH-asetus), jossa tarkastellaan myös ympäristövaikutuksia. Kemikaalilainsäädäntö EU:ssa on harmonisoitua, joten ongelmiin puututaan ensisijaisesti EU-tason toimin.
Pääministeri Sipilä teki puheenvuorossaan marraskuussa 2016 Tukholmassa pidetyssä EU:n Itämeri-strategian vuosifoorumissa aloitteen mikromuovien kieltämiseksi kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa: hän vetosi Itämeren alueen valtioihin, jotta ne yhdessä ajaisivat mikromuovien kieltämistä EU:ssa. Pohjoismaiden ympäristöministerit lähettivät joulukuun 2016 alussa komissiolle yhteisen kirjeen, jossa kiinnitetään huomiota mm. muovin kierrätykseen liittyviin ongelmiin ja otetaan esille myös mikromuovien käytön kieltäminen kosmetiikkatuotteissa yhtenä keinona vähentää mikromuovien haitallisia vaikutuksia vesiympäristössä. Ympäristökomissaari Vellan vastauksessa ministereille jaetaan Pohjoismaiden huoli ja viitataan muun muassa vuonna 2017 valmisteltavaan EU:n muovistrategiaan. Strategiassa tullaan tarkastelemaan myös keinoja vähentää meriroskien ja mikromuovien joutumista ympäristöön, erityisesti meriin. Merten roskaantumista ja valmisteilla olevaa muovistrategiaa käsitellään huhtikuussa 2017 pidettävässä epävirallisessa ympäristöneuvostossa.
Itämerensuojelukomissio HELCOM on hyväksynyt meren roskaantumisen toimintaohjelman vuonna 2015. Mikromuovien käytön vähentäminen on osa toimintaohjelmaa. Suomi toi edellä mainitun pääministeri Sipilän mikromuovien kiellon aloitteen esille HELCOMin helmimaaliskuussa 2017 pidetyssä vuosikokouksessa ja Ruotsi esitti, että Itämeren rantavaltiot sitoutuisivat kosmetiikkatuotteiden mikromuovikieltoon kolmen vuoden aikana. Vuosikokous painotti, että on tärkeää saada aikaan konkreettisia edistysaskelia roskaantumisen toimintaohjelman toimeenpanemiseksi ja harkita kosmetiikan mikromuovikieltoa sekä viittasi HELCOMin keväällä 2018 järjestettävään ministerikokoukseen.
Etsittäessä ratkaisuja mikromuoviongelmaan kestävä tuotesuunnittelu ja haitallisten raakaaineiden välttäminen tuotantoketjussa ovat avainasemassa. EU-ympäristömerkin kriteereissä poishuuhdeltaville kosmeettisille valmisteille (esim. kuorintavoiteet, shampoot ja suihkusaippuat) edellytetään, etteivät nämä tuotteet sisällä mikromuoveja. Lisäksi ollaan uudistamassa vastaavasti astian- ja pyykinpesuaineiden ympäristömerkkikriteerejä. Myös pohjoismaisen Joutsenmerkin kriteereissä kosmetiikkatuotteille edellytetään, etteivät tuotteet sisällä mikromuovia.
Todettakoon vielä, että lisääntynyt tieto ja huoli mikromuovien ympäristövaikutuksista on jo johtanut muun muassa kosmetiikkateollisuuden toimenpiteisiin. Yhä useammat kosmetiikkatuotteita valmistavat yritykset, myös suomalaiset ovat vapaaehtoisesti luopuneet mikromuovin käyttämisestä valmistusprosesseissa.
Helsingissä 20.3.2017
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
Avainsanat: mikromuovi, vesien suojelu