Kirjallinen kysymys Hannukaisen kaivoksen luvasta

Print PDF Email

Kolarissa suunnitellaan jälleen Hannukaisen avolouhoskaivoksen avaamista Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja Ylläksen matkailukeskittymän välittömään läheisyyteen. Tarkoituksena on kaivaa rautaa, kuparia ja kultaa. Vuodesta 2015 lähtien kaivoksen avaamista on suunnitellut kolme henkilöä työllistävä Hannukainen Mining Oy. Edellinen kaivoksen avaamista suunnitellut yrittäjä Northland Mines Oy arvioi ennen konkurssiin ajautumistaan, että hankkeeseen tarvittaisiin noin miljardin euron rahoitus.

Hannukaisen kaivos aiheuttaisi todennäköisesti haitallisia vesistövaikutuksia sekä maisema-, melu-, pöly-, tärinä- ja valosaastevaikutuksia, jotka heikentäisivät alueen luontoarvoja kaivoksen koko rakennus- ja toimintakauden ajan ja vaikuttaisivat alueen matkailuun erittäin negatiivisesti. Metsäntutkimuslaitoksen kyselyn mukaan yli 50 prosenttia ulkomaisista matkailijoista vähentäisi matkojaan Ylläkselle kaivoksen takia. Mikäli kaivos käynnistyy, sen arvioidaan toimivan noin 17 vuotta, jonka jälkeen malmivarannot ehtyvät. Pysyville matkailu- ja luontaiselinkeinolle tämä voi olla liikaa.

Kaivosten prosessitekniikan asiantuntija, Aalto yliopiston emeritusprofessori Kari Heiskanen on todennut, että Hannukaisen kaivos on taloudellisesti kannattamaton ja riski ympäristölle ja se voi toteutuessaan kaatua veronmaksajien syliin. Kolarin kunnan selvityksen mukaan alueen talouteen jäisi enemmän rahaa, jos kaivoshanketta ei toteuteta. Myös työllisyys olisi parempi ja kolarilaisille yrityksille päätyisi hieman enemmän rahaa, jos kaivoshanketta ei toteuteta.

Kaivoksen prosessivedet aiotaan laskea sivujoen kautta Tornion-Muonionjokeen, joka on erittäin arvokas lohi- ja meritaimenjoki. Tornionjoki on Itämeren ja koko maailman tärkeimpiä lohen lisääntymisjokia. Kaivoksen yhden kilometrin turva-alueen sisälle ja reunamille jäisi myös osa Kuer- ja Äkäsjoesta, joissa kutee uhanalainen meritaimen.

Erityisesti kaivoksella rikastuskemikaaleina käytettävät ksantaatit uhkaavat aiheuttaa riskin vesistöille, sillä ne voivat tappaa kaloja jo pieninä pitoisuuksina. Arvion mukaan ksantaatteja käytettäisiin Hannukaisessa poikkeuksellisen paljon. Ekotoksikologian tutkija, FT Kukka Pakarinen on todennut, että ksantaatit hajoamistuotteineen on jätetty kaivoksen ympäristölupahakemuksessa täysin vaille huomiota, vaikka ne selkeästi aiheuttavat riskin vesieliöille ja koko vesiekosysteemille.

Pakarisen mukaan suurin riski syntyy talvella, jolloin ksantaattien puoliintumisaika on kaikkein pisin ja Muonionjoessa virtaa vähiten vettä. Vaarana on, että aineet kulkeutuisivat läpi koko Tornio-Muonionjoen ja hajoaisivat vasta Perämerellä. Jos kaivos, johon ei ole suunniteltu vara-allasta erityistilanteiden varalta, joutuisi talvella turvautumaan hätäjuoksutuksiin, koko joen ekosysteemi olisi vaarassa, kun ksantaatin pitoisuudet Pakarisen mukaan saattavat nousta noin 100-kertaisiksi arvioituun nähden.

Myös kevät aiheuttaa Pakarisen mukaan erityisen uhan kalakannalle. Huhtikuussa vettä joudutaan pumppaamaan Muonionjokeen suurempia määriä kevättulviin varautumisen vuoksi. Ajankohta on kaloille erityisen riskialtis, sillä silloin jokiveden pH on alimmillaan: happamuus on kaloille itsessään stressitekijä ja tekee ne tavallistakin herkemmiksi kemikaalikuormitukselle. Erityisesti lohi, taimen ja harjus ovat herkkiä happamuudelle, joten niiden voidaan olettaa kärsivän ensimmäisinä kemikaalialtistuksesta, joka osuu samaan aikaan joen luontaisen happamoitumisen kanssa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten varmistetaan, että Hannukaisen kaivoksen lupaprosessissa huolehditaan siitä, että otetaan huomioon ksantaattien ja metallien vesistövaikutukset – myös alhaisen virtaaman aikana ja kevättulvien edellä sekä poikkeustilanteissa, sekä

miten varmistetaan, ettei kaivokselle anneta sellaista ympäristölupaa, joka vaarantaa Tornion-Muonionjoen ainutlaatuiset kalakannat?

 

Helsingissä 22.9.2017

Satu Hassi /vihr

Hanna Halmeenpää /vihr

Pertti Salolainen /kok

Touko Aalto /vihr

Johanna Karimäki /vihr

Heli Järvinen /vihr

Jani Toivola /vihr

Krista Mikkonen /vihr

Pekka Haavisto /vihr

Ozan Yanar /vihr

Emma Kari /vihr

Jyrki Kasvi /vihr

Olli-Poika Parviainen /vihr

Antero Vartia /vihr

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen Hannukaisen kaivoksen ympäristöluvasta

Suomen perustuslain 3 §:n mukaisesti valtiolliset tehtävät jaetaan lainsäädäntövaltaa käyttävän
eduskunnan, hallitusvaltaa käyttävän hallituksen ja tuomiovaltaa käyttävien tuomioistuinten vä-
lillä. Hallitus ei voi puuttua yksittäisen lupaharkinnan sisältöön.

Ympäristönsuojelulakiin (527/2014) perustuen valtion ympäristölupaviranomainen, eli aluehallintovirasto,
käsittelee ympäristölupahakemuksen. Aluehallintovirasto tutkii, täyttyvätkö luvan
myöntämisen edellytykset ja asettaa tarvittavat lupamääräykset. Ympäristöluvan myöntäminen
edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon
ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa merkittävää ympäristön
pilaantumista tai sen vaaraa taikka erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista.

Ympäristölupapäätöksiä, kuten muitakin hallintopäätöksiä, harkitessaan viranomaisen on hallintolain
(434/2003) mukaan huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä
hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Toiminnanharjoittajan on
ympäristönsuojelulain mukaan toimitettava hakemuksen liitettynä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen
selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista.
Jos hakija ei ole toimittanut asian ratkaisemiseksi riittävää selvitystä, viranomaisen on
pyydettävä hakijaa täydentämään hakemustaan.

Kaivoshankkeeseen on sovellettu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä tuolloin voimassa
olleen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) perusteella. Hankkeesta
vastaava on vuonna 2013 laatinut ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, jossa on
muun muassa kuvattu hankkeen ja sen kohtuullisten toteuttamisvaihtoehtojen merkittäviä ympä-
ristövaikutuksia, niiden lieventämistä, seurantaa ja vaihtoehtojen vertailua. Lapin elinkeino-,
liikenne – ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut lausunnon arvioinnin riittävyydestä sekä
hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista tammikuussa 2014. Ympäristövaikutusten
arviointiselostus ja ELY-keskuksen lausunto on sisällytettävä lupahakemukseen, ja lupaviranomaisen
on otettava ne huomioon harkitessaan, täyttyvätkö ympäristöluvan myöntämisedellytykset.

Helsingissä 12.10.2017

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Avainsanat: hannukaisen kaivos, kaivos