Hassi, Salolainen ja Halmeenpää kysyivät hallitukselta Hannukaisen kaivoksen lupaprosessista

Print PDF Email

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.), eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmän puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) ja kansanedustaja Hanna Halmeenpää (vihr.) ovat tänään yhdessä yhdentoista vihreän kansanedustajan kanssa jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen Hannukaisen kaivoksen ympäristöluvasta.

Huolta herättää se, että pahimmillaan kaivos voisi vaarantaa Tornion-Muonionjoen ainutlaatuiset kalakannat. Kansanedustajat haluavat varmistua siitä, että Hannukaisen kaivoksen lupaprosessissa huolehditaan kaloille erittäin myrkyllisten ksantaattien ja metallien vesistövaikutusten huomioiminen – myös tilanteissa, joissa niiden pitoisuudet nousevat erityisen suuriksi kuten talvella, kevättulvien edellä sekä kaivoksen poikkeustilanteissa.

Kolarissa on jälleen ryhdytty suunnittelemaan Hannukaisen avolouhoskaivoksen avaamista lähelle Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa ja Ylläksen matkailukeskittymää. Tarkoituksena on kaivaa rautaa, kuparia ja kultaa. Kaivosten prosessitekniikan asiantuntija, Aalto yliopiston emeritusprofessori Kari Heiskanen on todennut, että Hannukaisen kaivos on taloudellisesti kannattamaton ja riski ympäristölle ja voi kaatua veronmaksajien syliin.

Mikäli kaivos käynnistyy, malmivarojen arvioidaan riittävän noin 17 vuodeksi. Pysyville matkailu- ja luontaiselinkeinolle tämä voi olla liikaa, kertoo Halmeenpää.

Metsäntutkimuslaitoksen kyselyn mukaan kaivos saisi yli 50 prosenttia ulkomaisista matkailijoista vähentämään matkojaan Ylläkselle. Kolarin kunnan selvityksen mukaan alueen talouteen jäisi enemmän rahaa, jos kaivoshanketta ei toteuteta. Myös työllisyys olisi parempi ja kolarilaisille yrityksille päätyisi hieman enemmän rahaa, jos kaivoshanketta ei toteuteta.

Eritystä huolta aiheuttaa se, että kaivoksen prosessivedet aiotaan laskea sivujoen kautta Tornion-Muonionjokeen, joka on erittäin arvokas lohi- ja meritaimenjoki. Tornionjoki on Itämeren ja koko Euroopan tärkeimpiä lohen lisääntymisjokia, toteaa Hassi.

Erityisesti kaivoksella rikastuskemikaaleina käytettävät ksantaatit uhkaavat aiheuttaa riskin vesistöille, sillä ne voivat tappaa kaloja jo pieninä pitoisuuksina. Ekotoksikologian tutkija, FT Kukka Pakarinen on todennut, että ksantaatit hajoamistuotteineen on jätetty kaivoksen ympäristölupahakemuksessa täysin vaille huomiota, vaikka ne selkeästi aiheuttavat riskin vesieliöille ja koko vesiekosysteemille. Pakarisen mukaan suurin riski syntyy talvella, jolloin ksantaattien puoliintumisaika on kaikkein pisin ja Muonionjoessa virtaa vähiten vettä. Jos talvella joudutaan turvautumaan hätäjuoksutuksiin, koko joen ekosysteemi on vaarassa.

Kirjallinen kysymys luettavissa osoitteessa: http://www.satuhassi.fi/2017/kirjallinen-kysymys-hannukaisen-kaivos/

Lisätietoja:
Satu Hassi, satu.hassi@eduskunta.fi

Muokattu 25.9.2017 otsikko muotoon Hassi, Salolainen ja Halmeenpää kysyivät hallitukselta Hannukaisen kaivoksen lupaprosessista

Avainsanat: hannukaisen kaivos, kaivos