Yli 100 vuotta naisten äänioikeutta, mutta tasa-arvoon on vielä matkaa

Print PDF Email

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun Suomen naiset ensi kertaa saivat äänestää ja tulla valituiksi eduskuntaan. Vuonna 1907 eduskuntaan valitut 19 naista olivat koko maailman ensimmäiset naiskansanedustajat.

Juha Sipilän hallituksen ohjelma julistaa, etttä Suomessa naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia. Valitettavasti tämä ei pidä paikkaansa. Palkkatasa-arvo etenee luvattoman hitaasti. Kymmenen vuotta sitten naisen euro oli 79 senttiä, nyt 82.

Vaikka Suomi sijoittuu hyvin monissa naisten asemaa koskevissa vertailuissa, palkkaero miesten ja naisten välillä on Euroopan unionin keskiarvoa suurempi. Eurostatin vuoden 2012 tietojen mukaan naiset ansaitsevat EU:ssa keskimäärin noin 16,4 % vähemmän kuin miehet mutta Suomessa 19,4 %. Pienin palkkaero, 2,5 % on Sloveniassa.

OECD:n vertailussa pienin palkkaero naisten ja miesten välillä oli Uudessa Seelannissa, seuraavaksi pienin Norjassa ja Belgiassa. Suomi oli tämän vertailun 22s.

Palkkaeroa selitetään usein ensinnäkin naisvaltaisten alojen pienipalkkaisuudella, ja toiseksi sillä että naiset pitävät miehiä enemmän perhevapaita ja vastaavat enemmän perheen arjesta, jolloin ylityötunnit vähenevät ja naisten miehiä vähemmän haastavilla työtehtävillä.

Sekin kertoo yhteiskunnan arvostuksista, jos yhtä pitkää koulutusta edellyttävillä naisvaltaisilla aloilla palkka on selvästi pienempi kuin miesvaltaisilla aloilla. Suomen työmarkkinat ovat sukupuolen mukaan voimakkaasti eriytyneet, ja lisäksi eriytyminen on kasvamassa eikä vähenemässä. Vuonna 2013 vain 10,2 % työskenteli ammateissa, joissa kumpaakaan sukupuolta ei ole alle 40%. Kahta vuotta aikaisemmin määrä oli 1,8 % suurempi.

Vanhempainrahapäivistä naiset käyttävät yhä leijonanosan, 92 prosenttia. Palkkatasa-arvoa edistäisi perhevapaajärjestelmän uudistaminen niin, että isälle jyvitettäisiin suurempi osa perhevapaasta ja myös se, että vanhempainvapaiden kustannukset jaettaisiin tasan kaikkien työantajien kesken. Tämä ei kuulu Sipilän hallituksen suunnitelmiin. Saman hallituksen tekemät leikkaukset varhaiskasvatukseen toimivat palkkatasa-arvoa ja naisten työllistymistä vastaan.

Ero työtehtävien vaativuudessa ei selitä palkkaeroa: kun verrataan vain johtajia ja ylimpiä virkamiehiä, naiset saavat 81 % miesten palkasta.

Senkin jälkeen, kun on otettu huomioon kaikki ”järkevät” selitykset naisten ja miesten palkkaeroille, eroa jää. Tätä kutsutaan selittämättömäksi eroksi. Suomessa ainakin Tekniikan Akateemiset ja Suomen Ekonomit ovat selvittäneet sen suuruutta. Ekonomeilla selittämätön palkkaero oli yksityisellä sektorilla 11 % ja valtiolla 4 %. Tekniikan alalla palkkaero on 5 %, siitä huolimatta, että lain mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan samasta ja samanarvoisesta työstä saman palkan.

Naisten pienempi palkka ei tarkoita vain pienempiä palkkoja, vaan myös pienempää eläkettä. Pienimpien eläkkeiden varassa sinnittelevistä vanhuksista suurin osa onkin naisia.

Lähteet:
http://www.akava.fi/tyoelama/tasa-arvo/naisen_euro_eli_neuro_nousuun/tama_on_neuron_kurssi_suomessa
http://www.akava.fi/akavalainen/arjessa/tyoelamassa/naisen_euro_on_vahemman_kuin_miehen_euro
Euroopan komissio: Sukupuolten palkkaeron kaventaminen Euroopan unionissa, 2014
https://lehti.tek.fi/tyoelama/naisen-euro-on-edelleen-95-senttia.
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perhevapaatutkimus
http://www.findikaattori.fi/fi/112
http://www.akava.fi/neuro
https://data.oecd.org/earnwage/gender-wage-gap.htm

http://www.akava.fi/uutishuone/videot/neuron_kurssi_nousuun
http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/2013/04/tyokay_2013_04_2015-10-23_tie_001_fi.html

Avainsanat: naistenpäivä, tasa-arvo