Saasteiden vähenemisestä hyötyvät terveys ja talous

Print PDF Email

Mielipidekirjoitus Pohjalaisessa 5.4.2016

Nimimerkki ”Entinen maalaispoika” (Pohjalainen 4.4.) kertoi Satu Hassin ”riemuinneen” laivojen rikkidioksidipäästödirektiivistä, joka ”koski vain Itämerta ja lähinnä Suomea”.

Viime vuoden alusta alkaen laivojen saastepäästörajat tiukkenivat. Se perustui kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n vuonna 2008 tekemään päätökseen, eli kansainvälisen merilain muutokseen. IMO:ssa päätöksiä tekevät maailman merenkulkumaiden hallitukset.

Merten päästörajoitusalueilla, joihin kuuluvat USA:n ja Kanadan rannikot, Pohjanmeri, Englannin Kanaali ja Itämeri, laivapolttoaineen suurin sallittu rikkipitoisuus laski 1 prosentista 0,1 prosenttiin vuoden 2015 alusta. Suomen puolesta tämän hyväksyi Matti Vanhasen hallitus.

Paljon puhutulla rikkidirektiivillä päivitettiin EU-lainsäädäntöön kansainvälisen merilain mukaiset saasterajat. Asiasta päätettäessä toimin EU-parlamentin esittelijänä eli neuvottelujen vetäjänä. EU:n pohjoisten merien osalta rikkidirektiivi ainoastaan päivittää EU-lain vastaamaan kansainvälistä merilakia. Sen sijaan eteläisen Euroopan merien osalta rikkidirektiivi hieman aientaa tiukempien saasterajojen voimaantuloa kansainväliseen merilakiin verrattuna, mitä asian esittelijänä voimakkaasti ajoinkin.

Syy saasterajojen tiukentamiseen on ihmisten terveys. Vanhojen saasterajojen aikana arvioitiin 50 000 ihmisen vuosittain kuolevan EU-maissa laivojen ilmansaasteisiin. Kaikein kaikkiaan ilmansaasteisiin arvioidaan EU-alueella kuolevan yli 300 000 ihmistä vuodessa.

Parempi terveys on meille kaikille kirjaimellisesti elintärkeä asia. Parempi terveys on hyvä myös taloudelle, koska sairauksien hoito ja menetetyt työpäivät maksavat. Lisäksi aiempaa fiksumpia ja puhtaampia teknisiä ratkaisuja tarjoavat yritykset saavat työtä ja tuloja.

Yksi laivojen saastepäästöjen vähentämisestä hyötyvä yritys on vaasalainen Wärtsilä, joka kuuluu maailman johtaviin laivojen pakokaasujen puhdistuslaitteistojen valmistajiin.

Satu Hassi

kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan pj. (vihr.)

 

Avainsanat: rikki, rikkidirektiivi, terveys