Ruoan haaskuu saastuttaa

Print PDF Email

Melkein kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta haaskataan. Hukkaan menneen ruoan tuottamiseen käytetään yli neljännes maailman peltohehtaareista ja vettä kuluu yhtä paljon kuin Volga-joessa virtaa.

Jos ruoan haaskaaminen olisi valtio, se olisi ilmastonmuutoksen aiheuttajana maailman kolmanneksi suurin, Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen, totesi Maailman ruokajärjestö FAO.

Lapsuudessani kuulin monesti: ”Jumalanviljaa ei saa heittää hukkaan.” Aikuisena olen katsellut silmät pyöreinä kun ystävät ja tuttavat heittävät roskiin ruoka-aineita joiden päiväys lähestyy, melkein kuin valmius heittää ruokaa pois olisi perheenäidin kunniallisuuden mittari.

Teollisuusmaissa ruokaa, joka alun perin on ollut syömäkelpoista, heitetään roskiin teollisuudessa, kodeissa, ruokakaupoissa, ravintoloissa, työmaaruokaloissa. Kehitysmaissa ruokaa pilaantuu huonon säilytyksen ja varastoinnin takia.

Suomessa syömäkelpoisesta ruoasta menee hukkaan 10-15 prosenttia, kansalaista kohti reilu kilo viikossa. Melkein puolet haaskaantuu kodeissa. Haaskatun ruoan ilmastovaikutukset vastaavat noin sataatuhatta autoa.

Ihmisyksilön elämän suurimmat ympäristöjalanjäljet tulevat asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta. Ruoan ympäristöjalanjälkeä voi pientää lisäämällä kasvisten osuutta ja vähentämällä hävikkiä.

Onneksi ruoan tuhlaukseen on siellä täällä jo havahduttu. Evira on uusinut ohjeitaan. Joissakin kaupungeissa koulujen ylijäämäruokaa saa ostaa halvalla. Kaupat ja teollisuus antavat ruoka-apuun päiväysvanhoiksi menossa olevia tuotteita. Suomessa niitä jaetaan kasseissa, muissa pohjoismaissa ylijäämäruoasta valmistetaan myös ruoka-annoksia. Kaiken tällaisen soisi yleistyvän.

Helsingissä aloitti äskettäin ravintola From Waste to Taste. Se hankkii kaupoista vanhenemassa olevia elintarvikkeita ja valmistaa niistä ateriat. Idea on mainio – ja vaatii kokilta luovuutta, kun ruokalista pakostakin vaihtuu tiuhaan.

Luovuus auttaa myös kotona vähentämään ruoan haaskuuta. Meillä kotona vanhenemaan päin olevat raaka-aineet päätyvät usein piirakkaan, keittoon tai murekkeeseen. Useimmiten nämä sävellykset ovat saaneet syöjiltä kehuja.

Pilaantunutta ruokaa ei tietenkään pidä syödä, siitä sairastuu. Mutta jo kauan on tiedetty sekin, että liiallisuuksiin mennyt hygienia lisää riskiä sairastua allergioihin.

Suomalainen lääketieteen professori Tari Haahtela ja kansainvälisesti tunnettu ekosysteemien tutkija, hiljattain edesmennyt Ilkka Hanski ovat todenneet yhteyden myös allergioiden ja luonnon monimuotoisuuden välillä. Lapsilla on sitä vähemmän allergiaa mitä useammanlaisia luonnonkukkia kodin lähistöllä kasvaa.

Haahtela on suositellut kaikille myös omaa kasvimaata ja sanonut, että hyvä rokotus allergioita vastaan ovat mustat kynnenaluset.

Kolumni Aamulehdessä 19.6.2016

Avainsanat: jäte, ruoka, ruokahävikki