Hassi ja Niinistö kysyivät Olkiluoto 3:n valmistumisen viivästymisestä ja uusiutuvan energian tuotannon edistämisestä

Print PDF Email

Tiedote 30.9.2016

Vihreiden kansanedustajat Ville Niinistö ja Satu Hassi ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen Olkiluoto 3:n valmistumisen viivästymisestä ja uusiutuvan energian tuotannon edistämisestä. He kysyvät, (i) miten hallitus aikoo vauhdittaa uusiutuvan energian käyttöönottoa Suomessa ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja uusien kestävien energiaratkaisujen käyttöönottamiseksi, erityisesti suhteessa Olkiluoto 3:n ja muiden ydinvoimahankkeiden jatkuvaan viivästymiseen ja epäonnistumisiin sekä (ii) millä tavoin hallitus osallistuu Olkiluoto 3:n hankkeen etenemisen valvontaan Suomen yleisen edun näkökulmasta ja miten hallitus aikoo estää sen, että Olkiluoto 3:n moninkertaiseksi nousseet kustannukset lopulta kaatuvat suomalaisten veronmaksajien ja kaikkien suomalaisten sähkönkuluttajien maksettaviksi.

–        Suomen eduskunta on vuoden 2000 jälkeen myöntänyt kolme periaatelupaa äänestystulosten perusteella uusille ydinvoimaloille: Teollisuuden Voiman (TVO) Olkiluoto 3 ja 4 sekä Fennovoiman Hanhikivi. Yksikään näistä laitoksista ei ole valmistunut. Olkiluoto 3:n lupaa perusteltiin sillä, että se olisi edullisin ja varmin tapa tuottaa lisäsähköä Suomeen. Kumpikaan lupauksista ei ole toteutunut: sekä rakennusaika että hinta ovat noin kolminkertaistuneet, ja rakennustyöt ovat yhä kesken. Tätä ja muita 2000-luvun ydinvoimapäätöksiä vastustaneiden vihreiden kritiikki on osoittanut oikeaksi ja jopa liian maltilliseksi suhteessa hankkeen massiivisiin ongelmiin, Niinistö sanoo.

Kansanedustajat nostavat kysymyksessä esiin huolen Arevan taloudellisista vaikeuksista, ja Arevan ja Olkiluodon omistajan TVO:n riitelyn seurauksista kansainvälisessä välimiesoikeudessa Haagissa.

–        Arevan taloudelliset ongelmat ja yhtiön pilkkominen siten, että Olkiluoto 3-hankkeen vastuut jäävät useiden asiantuntija-arvioiden mukaan ”roskapankkimaiseen yhtiöön” muiden Arevan osien tehdessä fuusion ranskalaisen valtioyhtiö EDF:n kanssa, vaarantavat hankkeen valmistumisen todennäköisyyttä ja Arevan kykyä kantaa vastuuta hankkeesta. On merkittävä todennäköisyys sille, että hanke ei koskaan valmistu. Oli itse ydinvoiman lisärakentamisesta mitä tahansa mieltä, on selvää, että tällainen lopputulos olisi totaalinen teollisuus- ja energiapoliittinen mahalasku Suomelle ja 2000-luvun eduskunnissa ydinvoimapäätöksiä tehneen poliittisen enemmistön linjalle. Samalla hankkeen valmistuminen hinnalla millä hyvänsä voi sekin aiheuttaa mittavia kustannuksia Suomen kansantaloudelle ja myös julkistaloudelle, Niinistö jatkaa.

Niinistö ja Hassi esittävät, että myös uusituivan energian vaihtoehtoja olisi tarjolla, ja monissa maissa ne ovat jo aidosti valittu käyttöön.

–        Olkiluodon 3 -reaktorin investoinnin väitettiin myös auttavan Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista Kioton sopimuksen ensimmäisellä velvoitekaudella vuosina 2008-2012 ja siitä eteenpäin. Kansainvälinen näyttö kertoo, että ydinvoiman investointeihin panostavat maat vähentävät ilmastopäästöjään merkittävästi uusiutuvaan energiaan panostavia maita hitaammin. Näin on käynyt myös Suomessa. Ydinvoimahankkeet viivyttävät merkittävästi energiarakenteemme modernisointia, uusiutuvan energian käyttöönottoa ja ilmastopäästöjen vähentämistä. Suomella ei ole varaa jäädä sivuun maailman energiamurroksesta, jossa älykkäät sähköverkot, energiatehokkuus ja hajautettu uusiutuva energia muodostavat maailmanmarkkinoiden kasvusta, energiamarkkinoiden rakenteesta ja ilmastopäästöjen vähentämisestä yhä merkittävämmän osan, Hassi kommentoi.

–        Suomi pystyisi huolehtimaan koko sähköntuotannostaan uusiutuvalla energialla vuoteen 2050 mennessä, jos siihen sitouduttaisiin pitkäjänteisesti. Siinä ajassa, kun Suomessa on turhaan koetettu saada Olkiluoto 3:a valmiiksi, on Saksassa rakennettu yli 10 kertaa Fennovoiman Hanhikiven laitoksen suunniteltua vuosituotantoa vastaava määrä uusiutuvaa energiaa. Ruotsissa ja Tanskassa taas on viidessä vuodessa rakennettu yhteensä Hanhikiven vuosituotantoa vastaava määrä pelkästään tuulivoimaa. Tästä huolimatta hallitus ei ole aidosti esittänyt vaihtoehtoja ydinvoiman rakentamiselle, vaan valinnut Suomen pitämisen vanhan ja kalliin energiatuotannon tiellä. Samalla hallitus on vain viivyttänyt uusiutuvan energian ja ilmastopäästöjen vähentämisen ratkaisujaan, kansanedustajat toteavat loppuun.

Kysymys luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Lisätietoja:

Ville Niinistö, ville.niinisto@eduskunta.fi, 050 574 1356 (avustaja)

Satu Hassi, satu.hassi@eduskunta.fi, 050 574 2394 (avustaja)

Avainsanat: Olkiluoto, Ydinvoima