bodrum escort escort bodrum antalya escort escort antalya

Metsähallitus: yhtiöittäminen ei ole ongelma, luontopalvelujen itsenäisyyden vieminen on

Print PDF Email

Metsähallituksesta tulee paljon kyselyitä. Tässä oma näkemykseni, pahoittelen jos tuntuu juristerialta. Hallituksen esityksessä on kaksi puolta, 1 Metsähallituksen metsätöiden (hakkuiden) yhtiöittäminen valtion 100 % omistamaan yhtiöön. Tätä en pidä ongelmana. 2 Metsähallituksen Luontopalveluiden aseman ja itsenäisyyden heikentäminen. Tätä pidän ongelmana, ja suurena.

On todellinen uhka, että Suomen kansallispuistoja ja muita valtion luonnonsuojelualueita hoitavan Metsähallituksen Luontopalvelujen itsenäisyys viedään ja se alistetaan Metsähallituksen liiketalousjohdon alaisuuteen, ja ympäristöministeriöltä viedään oikeus ohjata valtion luonnonsuojelualueiden hoitoa. Toisin sanoen luonnonsuojelualueiden hoidosta eivät enää päättäisi luonnonsuojelun asiantuntijat, vaan liiketalouspuolen ihmiset.

Hallituksen lakiehdotus vähentää Luontopalvelujen itsenäisyyttä ja siirtää valtion omistamat ns yleisvesialueet Luontopalvelujen alaisuudesta Metsähallituksen liiketalouspuolen alaisuuteen, samoin yli 300 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaistalousalueita. Eduskunnassa osa hallituspuolueiden kansanedustajista ajaa vielä rajumpia muutoksia, jotka veisivät kaiken itsenäisyyden Metsähallituksen Luontopalveluilta ja mm poistaisivat kokonaan ympäristöministeriön ohjausvallan valtion luonnonsuojelualueiden hoidosta.

Entä miksi en pidä valtion mailla tehtävien metsätöiden yhtiöittämistä ongelmana? Uusi yhtiö, jolla olisi yksinoikeus Metsähallituksen metsätöiden tekoon, tulisi olemaan 100 % valtion omistuksessa, eikä tätä voi muuttaa ilman uutta lakimuutosta. Yhtiöittämistä en varsinaisesti kaipaakaan, mutta juristien mukaan se on ainoa tapa säilyttää Metsähallituksen metsätyöt tehtäväksi käytännössä samalla väellä kuin nytkin. Yhtiöittämisen pointti on, että metsätöitä tekevän yhtiön pitää voida (teoriassa) mennä konkurssiin, mitä valtion laitos, kuten Metsähallitus ei voi. Muutoksen takaraja on 17.4., jolloin EUn uusi julkisten hankintojen direktiivi tulee voimaan. Järjestely on hyväksytettävä EU-komissiolla, joka voi hyväksyä sen vain nykyisen direktiivin voimassaollessa, ei enää 17. huhtikuuta jälkeen. Jos muutos siirtyyy myöhemmäksi, hakkuut on kilpailutettava, eli olisi epävarmaa, ketkä metsätöitä valtion mailla tulevaisuudessa tekisivät. Myös hakkuutulot, paitsi itse puiden hintaa, siirtyisivät muille, eivätkä enää tulisi valtiolle.

Avainsanat: luonnonsuojelu, metsähallitus