Kirjallinen kysymys merinisäkkäiden pidon kieltämisestä

Print PDF Email

Delfiineistä ja muista merinisäkkäistä karttuneen tutkimustiedon valossa niiden pitäminen vankeudessa aiheuttaa eläimelle kärsimystä, eikä niiden pitämistä altaassa voida pitää hyväksyttävänä.

Eläinsuojelulaki ei kuitenkaan aukottomasti kiellä delfiinien ja merinisäkkäiden käyttöä viihdenäytöksissä eikä pitämistä vankeudessa.

Tutkimusten mukaan (ks. esim. J. Gonzalvo 2015. What about Dolphins in Captivity?) delfiineille lajityypillistä käytöstä on aktiivinen liikkuminen laajalla alueella, sosiaalisuus, metsästäminen ja ympäristön tutkiminen eräänlaisen kaikuluotauksen avulla. Allasoloissa delfiini ei voi toteuttaa näitä tarpeita luonnollisella tavalla.

Luonnossa delfiinilaumat eivät ole tiiviitä vaan niiden koko vaihtelee jatkuvasti. Satunnaisesti ihmisen valitsemista yksilöstä kootun lauman pakottaminen pieneen tilaan aiheuttaa stressiä ja lisää delfiinien aggressiivista käytöstä. Kun mahdollisuutta väistymiseen ei ole, yhteenotot aiheuttavat vammoja.

Tutkimus on osoittanut, että delfiineillä on laajat älylliset kyvyt: hyvä muisti, tietoisuus itsestä ja kehittynyt kyky ratkaista ongelmia. Niiden kommunikaatio on monimutkaista ja laumoissa on todettu tapahtuvan opitun käytöksen siirtämistä, kulttuuria.

Delfinaarioiden olemassaoloa perustellaan opetustarkoituksilla. Tutkimusten mukaan delfiinien käytös vankeudessa ei kuitenkaan kuvasta niiden luonnollista lajityypillistä käytöstä.

Suomen ainoana delfinaariona toimi Särkänniemen delfinaario, joka suljettiin taloudellisista syistä kannattamattomana vuonna 2015. Delfinaario oli kiistelty koko olemassaolonsa ajan. Vaikka delfinaarion piti luvan mukaan olla eläintarha, delfiinit esiintyivät siellä sirkusesityksiin verrattavissa näytöksissä. Delfinaarion toiminta-aikana syntyi 16 poikasta, joista 14 kuoli. Long play -lehden haastattelemien entisten hoitajien mukaan delfiinit osoittivat aggressiivista käytöstä ja niitä koulutettiin temppuihin mm. ruoka-annoksia vähentämällä.

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä on vuonna 1999 linjannut vastauksessa kirjalliseen kysymykseen (KK 693/1999), että uusien luonnosta pyydystettyjen delfiinien tuontiin Suomeen suhtauduttaisiin kielteisesti. Tästä ei kuitenkaan ole olemassa virallista päätöstä.

Jo nykyinen laki mahdollistaisi merinisäkkäiden käytön kieltämisen sirkusesityksissä. Merinisäkkäitä ei ole kuitenkaan listattu maa- ja metsätalousministeriön päätökseen (22/EEO/96) kielletyistä lajeista – päinvastoin merileijonien käyttö on erikseen sallittu, vaikka eläinsuojeluasiamies on todennut, ettei liikkuvissa sirkuksissa ole mahdollista järjestää riittäviä tiloja niiden käyttäytymistarpeiden toteuttamista varten.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen myötä Suomen lainsäädäntö tulee päivittää tutkimustietoa vastaavaksi ja aukottomasti kieltämään delfiinien ja muiden merinisäkkäiden pidon eläintarhoissa ja käytön esityksissä. Euroopan unionin jäsenmaista delfinaariot ovat jo kieltäneet Slovenia, Kypros ja Kroatia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin kieltääkseen uudessa eläinsuojelulaissa delfiinien ja muiden merinisäkkäiden pidon eläintarhoissa ja käytön esityksissä?

 

Helsingissä 6.9.2016

Satu Hassi /vihr

Olli-Poika Parviainen /vihr

Emma Kari /vihr

Jyrki Kasvi /vihr

Pekka Haavisto /vihr

Antero Vartia /vihr

Jani Toivola /vihr

Ville Niinistö /vihr

Johanna Karimäki /vihr

Krista Mikkonen /vihr

Touko Aalto /vihr

Pertti Salolainen /kok

Silvia Modig /vas

Hanna Sarkkinen /vas

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen merinisäkkäiden pidon kieltämisestä

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette
toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Satu Hassin /vihr ym näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 423/2016 vp:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin kieltääkseen uudessa eläinsuojelulaissa delfiinien ja muiden
merinisäkkäiden pidon eläintarhoissa ja käytön esityksissä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Voimassa olevassa eläinsuojelulainsäädännössä ei ole rajoitettu delfiinien pitoa eläintarhoissa
tai sirkuksissa. Merinisäkkäistä hylje-eläinten käyttö sirkuksissa on kielletty ministeriön päätöksessä
eläinten käyttämisestä sirkuksessa ja muussa siihen verrattavassa näytöksessä
(22/EEO/96), merileijonien käyttö on kuitenkin sallittua. Suomessa ei enää ole delfiinejä nyt
kun Särkänniemen delfinaario on lopettanut toimintansa kannattamattomana ja delfiinit on siirretty
Kreikkaan. Merileijonia esiintyi Suomessa sirkuksessa viimeksi vuonna 2015.

Maailmalla delfiinejä on pidetty vankeudessa jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. Delfiinejä on
edelleen vangittu myös suoraan luonnosta delfinaarioissa pidettäväksi. Luonnossa delfiinit uivat
pitkiä matkoja päivittäin ja muodostavat monimutkaisia sosiaalisia verkostoja lajitovereidensa
kanssa. Vankeudessa delfiineille on haasteellista tarjota sellaisia olosuhteita, joissa ne pystyvät
toteuttamaan näitä lajille tyypillisiä käyttäytymisen muotoja. Vankeudessa elävien delfiinien
lisääntymisongelmat ja poikasten suuri kuolleisuus saattaa osaltaan viitata hyvinvointiongelmiin.
Myös merileijonien pitoon liikkuvissa sirkuksissa liittyy omat haasteensa. Kansalaisten
suhtautuminen delfiinien ja merileijonien esityskäyttöön on muuttunut viime vuosikymmenten
aikana kriittisempään suuntaan. Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä tullaan tarkastelemaan
saatavilla olevaa tutkimustietoa näiden eläinten hyvinvoinnista ja pohditaan sitä, onko
delfiinien ja merileijonien käyttöä jatkossa tarpeen rajoittaa lainsäädännöllä.

Helsingissä 21.9.2016
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

 

 

Avainsanat: delfiinit, delfinaariot, eläintarhat