Hallitus purkaa rivakasti ympäristönormeja ja niiden valvontaa

Print PDF Email

Puheenvuoroni 23.3.2016 eduskunnan istunnossa (HE ympäristönsuojelulain 21 ja 209 § muuttamisesta):
Arvoisa puhemies, on huolestuttavaa, että paljon rummutettu normien purkaminen näyttää kovin voimallisesti kohdistuvan ympäristösäädöksiin ja niiden valvontaan.

Tämä nimenomainen esitys koskee veden laadun mittaajien pätevyyden varmistamista, toisin sanoen asiaa jolla on suuri merkitys ihmisten terveydelle. Ihminenhän ei elä ilman vettä. Suomessa on kaupungeissakin erinomainen juomavesi, mikä on ansaitusti kansallinen ylpeyden aihe. Myös useimpien järvien ja jokien veden laatu on sitten oman nuoruuteni parantunut suorastaan dramaattisesti.

Nykyinen, vain kaksi vuotta sitten säädetty laki sanoo, että veden laadun mittaajan pitää olla Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä, kun on kyse ympäristöluvan alaisesta toiminnasta, siis kun on kyse toiminnasta jolla on rajat sille paljonko erilaisia haitallisia aineita saa ympäristöön päästää.

Jos siis vaikka haluan mittauttaa kesämökkini kaivon veden laadun, voin itse valita laboratorion, johon vesinäytteeni vien. Mutta jos minulla olisi kaivos tai tehdas, niin jätevesien sisältämiä aineita, tai alajuoksulla olevan joen tai järven veden laatua tutkivan mittaajan pätevyys pitää olla virallisesti todettu, Suomen ympäristökeskuksen eli Syken hyväksymä.

Se, että jätevesien ja erilaisten jätevesiä päästävien laitoksen alapuolella olevien vesistöjen veden laatua mitataan pätevästi ja luotettavasti, on hyvin tärkeää ihmisten terveyden lisäksi myös oikeusturvalle.

Hallituksen esityksen perusteluissa ainoat todelliset perustelut ovat nykyisen hallituksen ohjelman painottama ”byrokratian purkaminen” ja se, että hallitus haluaa vähentää Suomen ympäristökeskuksen henkilökunnan määrää.

Vasta vuonna 2014 säädettiin uusi ympäristönsuojelulaki, jossa vaaditaan Suomen ympäristökeskuksen hyväksyntää veden laatua koskevia mittauksia tekevältä. Tällä oli tarkoitus korvata vanhan vesitutkimusasetuksen hyväksyntämenettely. Edellinen hallitus asetti työryhmän valmistelemaan asetusta, jolla tämä lain kohta olisi käytännössä pantu toimeen. Työryhmän määräaika oli viime vuoden alusta viime vuoden toukokuun loppuun.

Työ kuitenkin keskeytettiin, koska todettiin että asia olisi vastoin Sipilän hallitusohjelman linjauksia. Työtä ei siis keskeytetty siksi, että asia sinänsä olisi todettu huonoksi.

Hallituksen esityksen perusteluissa väitetään, ettei vesitutkimusten laatu heikkenisi, vaikka hyväksymismenettely poistettaisiin, koska alalla on erilaisia sertifikaatteja ja akkreditoituja menetelmiä. Anteeksi nyt vain, rohkenen epäillä.

Hallituksen esityksen perusteluissa sanotaan myös, että tutkimuksen tilaajan pitää varmistaa vesitutkimuksen tekijän pätevyys. Tässä pannaan pukki kaalimaan vartijaksi, tutkimuksen tilaajallahan on taloudellinen intressi siihen että esimerkiksi tehtaan tai kaivoksen jätevesipäästöt ovat sallituissa rajoissa, ja kyse voi olla hyvinkin isoista rahoista. Ajatellaan nyt vaikka Talvivaaraa ja kaikkia muita kaivoksia, joiden päästöt ovat viime vuosina olleet otsikoissa. Luotammeko me kansalaiset oikeasti siihen, että jokainen kaivosyhtiö valitsee jätevesiensä ja alapuolisen vesistön laadun mittaajaksi pätevimmän eikä niin sanotusti sopivinta?

Omituisin tämän ehdotuksen perustelu on, että veden laadun mittaajan pätevyyden toteaminen virallisesti olisi jopa perustuslain ja EUn kilpailuoikeuden vastaista. Hyvänen aika, eihän lääkärinkään ammattia saa harjoittaa ilman että on suorittanut virallisesti hyväksytyn tutkinnon. Vai pitäisikö sen riittää, että esimerkiksi Mehiläinen, Terveystalo tai Attendo saisivat itse sertifioida lääkärit ja hoitajat?

Normien purku ja byrokratian vähentäminen on hyvä ja kannatettava asia silloin, kun poistetaan päällekkäisiä varmistuksia ja turhia kiemuroita, jotka eivät vaikuta itse varsinaiseen asiaan, kuten samojen tietojen ilmoittamista useampaan kertaan useille viranomaisille. Mutta silloin, kun on kyse ihmisten terveyteen vaikuttavista asioista, normien ja valvonnan löysentämiseen pitää suhtautua varovaisesti, ”med en nypa salt”, kuten ruotsiksi sanotaan.

Toivon hartaasti, ettei myöhemmin huomata tämän lakimuutoksen kostautuneen ihmisten terveydessä.

Avainsanat: ympäristö, ympäristönsuojelu