Uusiutuvan energian tuki – hyvä vai paha?

Print PDF Email

Kysymyksen voi ymmärtää kahdella tavalla. Onko hyvä vai huono asia, että uusiutuvaa energiaa tuetaan? Tai onko Suomen nykyinen uusiutuvan energian tuki rakennettu hyvin vai huonosti.

Käsitellään ensin ensimmäistä kysymystä, onko hyvä vai huono, että uusiutuvaa energiaa tuetaan. Vastaus tähän on selkeästi myönteinen.

Uusiutuvan energian tuella pyritään kahteen asiaan. Ensimmäinen niistä on luoda myönteinen kehityskierre, jossa investoinnit uusiutuvaa energiaa hyödyntävään teknologiaan nopeutuvat, sen myötä teknologian hinnat halpenevat ja ilmastonmuutoksen hillintä helpottuu. Toinen on pitää yllä ja kehittää oman maan teknologista osaamista, luoda ja pitää työpaikkoja.

Myönteinen kierre on saatu aikaan. Investoinnit tuulivoimaan ovat kasvaneet voimakkaasti, samoin aurinkoenergiaan. 2000-luvulla tuulivoiman kapasiteetti on EU-alueella kasvanut kymmenkertaiseksi, 12,9 gigawatista 128,8 gigawattiin. Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti oli vuonna 2000 häviävän pieni, 2013 se oli yli 80 000 MW, eli yli 80 GW.
http://www.ewea.org/fileadmin/files/library/publications/statistics/EWEA-Annual-Statistics-2014.pdf

http://www.epia.org/fileadmin/user_upload/Publications/EPIA_Global_Market_Outlook_for_Photovoltaics_2014-2018_-_Medium_Res.pdf


cumulative wind powereuropean wind energy association

Myös teknologian hinnat ovat laskeneet.
http://ec.europa.eu/competition/state_aid/modernisation/ragwitz_en.pdf

cost reductions

price of solar

Ensimmäisen tehtävänsä eurooppalaiset uusiutuvan energian tukijärjestelmät ovat täyttäneet hyvin. Ensin tuuli- ja sitten aurinkoteknologia on saatu myönteiseen kehityskierteeseen, josta hyötyy koko maailma, koska ilmastonmuutoksen hillintä helpottuu.

Entä tukien toinen tehtävä, auttaa luomaan liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientiä?

Siinä löytyy hyviä ja huonoja uutisia. Maat, jotka päättivät ottaa käyttöön uusiutuvan energian syöttötariffit, kuten Tanska ja Saksa, pärjäsivät pitkään erinomaisesti vientimarkkinoilla, jotka kasvoivat. Mutta tekniikan kehityksen myötä kilpailu on koventunut, tuuli- ja aurinkoteknologiaa on alettu tuottaa Kiinassa, Intiassa ja monessa muussakin maassa. Aurinkopaneelien valmistusta on siirtynyt pois Saksasta ja Euroopasta. Uusiutuva energia on silti merkittävä työllistäjä. Kansainvälisenä yhteistyönä tehdyssä REN21-raportissa arvioidaan, että vuonna 2014 Saksassa oli 370 000 uusiutuvaan energiaan liittyvää työpaikkaa ja koko EUssa 760 000. Esimerkiksi aurinkoenergiaan liittyviä työpaikkoja on paneelien valmistamisen lisäksi asennuksessa ja huollossa. Ne ovat paikallisia työpaikkoja, joita ei voi ulkoistaa muihin maanosiin.

Vaikka Tanskassa tuulivoiman rakentamisvauhti on hidastunut, tanskalainen Vestas on edelleen yksi maailman johtavia tuulivoimayrityksiä.
http://www.ren21.net/portals/0/documents/resources/gsr/2014/gsr2014_full%20report_low%20res.pdf

Vastaus siihen, onko hyvä asia, että uusiutuvaa energiaa tuetaan, on selkeä kyllä.

Entä onko Suomen nykyinen uusiutuvan energian tukijärjestelmä hyvä? Mielestäni se ei ole paras mahdollinen.

Keskeinen vinouma on, että uusiutuvan energian tukea on lähdetty rakentamaan isojen firmojen näkökulmasta. Sähkön pientuotanto on sen ulkopuolella ja sen myötä tavalliset perheet ja pienyritykset, ja iso osa maatiloistakin. Useimmissa EU-maissa tuetaan syöttötariffilla (takuuhinnalla) myös sähkön pientuotantoa. Suomessa tuen voi saada vain tuulivoimala, jonka teho on vähintään 500 kW. Aurinkosähköä ei tueta lainkaan.

Tanskassa tuulivoiman tuotanto lähti liikkeelle ruohonjuuritasolta, maanviljelijöistä ja paikallisista osuuskunnista. Saksassakin edelleen melkein puolet uusiutuvan energian tuotantokapasiteetista on yksittäisten ihmisten, perheiden ja osuuskuntien omistuksessa.
http://energytransition.de/wp-content/themes/boell/pdf/en/GET_infographics.pdf

democratic movement

Koska aurinkosähkölaitteiden hinnat ovat tulleet alas reipasta vauhtia, kannusteeksi aurinkosähköpaneelien asentamiseen Suomessa todennäköisesti riittäisi nettomittarointi. Se tarkoittaa, että kuluttajaa laskutetaan hänen verkosta ostamansa ja verkkoon syöttämänsä sähkön erotuksesta. Käytännössä aurinkopaneelien omistaja saisi verkkoon syöttämästään sähköstä saman hinnan kuin millä hän itse ostaa sähköä verkosta. Näin tehdään monin paikoin Yhdysvalloissa ja EU-maista Hollannissa. s 36:
http://www.epia.org/fileadmin/user_upload/Publications/EPIA_Global_Market_Outlook_for_Photovoltaics_2014-2018_-_Medium_Res.pdf

Saksassa joitakin vuosia sitten aurinkopaneelien asentaminen kasvoi räjähdysmäisesti, kun paneelien hinnat laskivat odotettua nopeammin ja syöttötariffi oli siihen nähden kohtuuttoman suuri. Aurinkosähkön syöttötariffia alennettiinkin, mikä oli aivan oikein. Nyt se on enää 8,7 c/kWh.

Tuulivoiman tukea on Suomessa moitittu liian korkeaksi. Nykyinen tukitaso päättyykin tämän vuoden lopussa. Sen tarkoitus oli saada tuulivoimainvestoinnit viimein vauhtiin Suomessakin. Tässä on onnistuttu. Suomihan on yksi hitaimmin tuulivoimaan investoinneista EU-maista – siitä huolimatta että suomalaiset yritykset ovat kehittäneet paljon alan teknologiaa. Viime vuonna Suomi jo näkyi siinä piirakassa, johon on koottu EU-maiden vuotuiset tuulivoimainvestoinnit. EWEAn vuosiraportin sivulta 4 näkyy, että viime vuoden lopulla Suomessa oli tuulivoimaa 627 MW, kun esimerkiksi Ruotsissa sitä oli 5425 MW eli yli 8-kertaisesti. Koko EUn tuulivoimasta Suomen osuus oli 0,48 %.
http://www.ewea.org/fileadmin/files/library/publications/statistics/EWEA-Annual-Statistics-2014.pdf

market shares for new wind

Entä onko nykyisen lain mukainen tukitaso ensi vuoden alusta alkaen oikea? Siihen en halua antaa vastausta lonkalta. Uusiutuvan energian tuen tavoitehan ei ole ansiottomien voittojen antaminen sijoittajille, vaan alan osaamisen kehittäminen kotimaassa. Oikea tukitaso riippuu tuulivoimaloiden hintakehityksestä. Tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa tukea ei tarvita.

Entä tuleeko uusiutuvan energian tuki kuluttajille kalliiksi? Tämähän on tavallisin argumentti uusiutuvan energian tukea vastaan.

Sen lisäksi, että uusiutuvan energian tuet eivät ole ikuisia ja ne laskevat ajan myötä, on hyvä muistetaa, että tuuli- ja aurinkosähkö myös laskevat sähkön markkinahintaa. Sähköpörssissä hinta muodostuu kunkin hetken rajatuotantokustannuksiltaan kalleimman sähkön mukaan. Tuuli- ja aurinkosähkö syrjäyttävät verkosta rajakustannuksiltaan kalleimpia fossiilivoimaloita, mikä alentaa sähkön markkinahintaa. Tästä käytetään englanniksi nimitystä ”merit order effect” MOE.

Ainakin joissakin tapauksissa ja ainakin joidenkin selvitysten mukaan MOEn vaikutus sähkön hintaan on jopa isompi kuin syöttötariffin. Ensimmäisen tämän tuloksen sisältävän raportin näin yli 5 vuotta sitten. Se oli luultavasti tämä Fraunhoferin, ”Saksan VTT:n” raportti vuodelta 2007.
http://www.isi.fraunhofer.de/isi-wAssets/docs/e-x/working-papers-sustainability-and-innovation/merit-order-effect.pdf

peak prices

”Faktabaari” tutki äskettäin väitettä, että uusiutuva energia alentaa sähkön markkinahintaa kokonaisuutena isommalla rahamäärällä kuin tuki maksaa ja päätyi tulokseen 50-50. Uskon, ettei MOEn alentava vaikutus sähkön hintaan aina ja kaikkialla ole suurempi kuin syöttötariffin hintaa nostava vaikutus. Mutta raportteja joiden mukaan eri maissa on useiden vuosien pituisia jaksoja, jolloin näin on ollut, löytyy netistä useita esimerkiksi haulla ”feed in tariff merit order effect”.

Tässä espanjalaisessa raportissa kehitetään laskentatapa, jolla voidaan arvioida milloin MOE alentaa sähkön hintaa enemmän kuin syöttötariffi sitä nostaa. Raportti mainitsee, että vuosina 2005-2010 MOEn sähkön hintaa alentava vaikutus on Espanjassa ollut suurempi kuin syöttötariffin vaikutus.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0196890414002568

Tämän raportin mukaan Italiassa vuosina 2009-13 MOE:n vaikutus on ollut tuulivoiman osalta isompi kuin syöttötariffin mutta aurinkosähkön kohdalla tilanne on päinvastainen.
http://www.dt.tesoro.it/export/sites/sitodt/modules/documenti_en/analisi_progammazione/working_papers/WP_N_9_-2014.pdf

Myös Pöyryn Euroopan tuulivoimayhistys EWEA:lle vuonna 2010 tekemän kirjallisuusselvityksen johtopäätös on, että tuulivoima kokonaisuutena alentaa sähkön kuluttajahintaa. EWEA:a voidaan tietysti pitää tässä asiassa puolueellisena tahona.
http://www.ewea.org/fileadmin/files/library/publications/reports/MeritOrder.pdf

Suomessa rummutetaan aktiivisesti sitä, että Saksassa tavallisille kuluttajille sähkö on paljon kalliimpaa kuin Suomessa. Näin on. Yksi tärkeä syy siihen on, että paljon sähköä kuluttava suurteollisuus on Saksassa vapautettu syöttötariffin kustannusten maksamisesta. Minusta tämä ei ole oikein, mutta näin ovat Saksan hallitukset päättäneet. Suurteollisuus sen sijaan on päässyt hyötymään sähkön markkinahinnan laskusta.
http://www.ise.fraunhofer.de/en/downloads-englisch/pdf-files-englisch/news/electricity-prices-and-production-data-2013.pdf

Jätän mieluusti tutkijoiden ratkaistavaksi, onko merit order effectin sähkön pörssihintaa alentava vaikutus sähkön kokonaishintaan isompi kuin syöttötariffin, vai päinvastoin, milloin ja missä. Mutta selväksi lienee kuitenkin tullut, että lasku syöttötariffista ei ole koko totuus. Plussan puolelle tulee sähkön markkinahinnan alenemisen lisäksi fossiilienergian tuontilaskun pieneneminen sekä uusiutuvaan energiaan liittyvät työpaikat. Ja tavoitteenahan on päästä tuista eroon teknologian hintojen laskun myötä.

Koko ajan kannattaa pitää mielessä, että kalleimmaksi tulee ilmastonmuutoksen päästäminen ryöstäytymään. Jos maapallo muuttuu sellaiseksi, ettei se kykene ylläpitämään nykyisenkaltaisia ihmisyhteiskuntia, suomalaistenkin vitsit ovat vähissä.

Avainsanat: energia, ilmasto, tuulivoima, uusiutuva energi