bodrum escort escort bodrum antalya escort escort antalya

Poimintoja eduskunnan ympäristövaliokunnan ilmastotilaisuudesta

Print PDF Email

25.11.2015
Petteri Taalas, Ilmatieteen laitoksen johtaja:
Maapallo on nyt lämmennyt 1,05 astetta, Suomi kaksinkertaisesti, 2,2 astetta. Kiinan päästöt henkeä kohden ovat kasvaneet jo isommiksi kuin EUn. Pohjoisen Jäämeren monivuotinen jää väheni vuosien 1980 ja 2012 välillä alle kolmasosaan. Hiilidioksidi pysyy ilmakehässä kauan. Sen jälkeen kun ihmisen aiheuttamat päästöt on saatu alas, menee 100 000 vuotta ennenkuin päästään takaisin ilmakehän normaaliin CO2-tasoon.
Taalaksen esitys löytyy myös netistä

Harri Laurikka, Suomen ilmastopääneuvottelija:
Suomen ja EUn tavoitteena on saada Pariisissa aikaan oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jossa ovat mukana kaikki maat, ja jonka kunnianhimon tason riittävyyttä tarkastellaan 5 vuoden välein.

176 maata on esittänyt Pariisin kokoukselle kansallisen ilmastositoumuksen, INDCn. Nämä maat edustavat 95 % globaaleista päästöistä. Lopusta 5%sta merkittävän osa on kansainvälisen meri- ja lentoliikenten päästöjä. YK:n ympäristöjärjestön UNEPn mukaan nykyisillä päästölupauksilla tullaan vuonna 2030 olemaan vielä noin 12 mrd tonnin päässä kahden asteen polusta. Ero vastaa suunnilleen Kiinan päästöjä. Kansainvälinen energiajärjestö IEA totesi viime vuonna, että puhtaaseen energiaan suunnatut investoinnit pitäisi nelinkertaistaa suunnilleen heti ja niiden pitäisi pysyä korkealla tasolla vuoteen 2040 asti. Pariisin kokoukseen annetut INDCt kaksinkertaistavat näiden investointien tason vuodesta 2013.

On haasteellista saada kaikkien osapuolten päästösitoumukset osaksi sopimusta. Osa kehitysmaista haluaa, että vain teollisuusmaiden päästölupaukset ovat sitovia.

Kehitysmaille aiemmin luvatusta 100 mrd dollarin vuotuisesta ilmastorahoituksesta vuoteen 2020 mennessä on nyt koossa n 62 mrd dollaria. Useimmat EU-maat kasvattavat rahoitustaan. (SH huom: Suomi ei)
Kokouksen vaikeimmiksi kysymyksiksi saattavat muodostua maiden ilmastolupausten kunnianhimon taso ja sitovuus sekä ilmastorahoitus.

Jyri Seppälä, professori, Suomen ympäristökeskus:
Puhtaan teknologian markkina on valtava ja kasvava. Tämä on tullut päättäjien tietoisuuteen aika hyvin. Suuripäästöisestä toiminnasta pitäisi tehdä kallista.

Julkiset (valtion ja kuntien) investoinnit voivat auttaa cleantech-innovaatiot yli ”kuolemanlaakson”, eli yhteiskunnan tukemasta kehitysvaiheesta siihen kun innovaatio saadaan markkinoille ja tuotanto kannattavaksi. Julkiset hankinnat ovat noin 35 mrd euroa vuodessa. Valtioneuvoston tavoite on, että 1% näistä eli 350 milj € kohdistuisi cleantechiin. Yrityksillä on paljon odotuksia siitä, että julkiset hankinnat auttavat saamaan innovaatioiden markkinat auki. Kunnissa taas epäillään, miksi heidän pitäisi ottaa riski innovaatiosta, joka ei ehkä toimikaan. EU-tukia tähän on saatavissa, niitä ei Suomessa ole osattu kunnolla käyttää. Yrityksille on tärkeää saada referenssejä kotimarkkinoilla. Vähän rahaa sinne tänne -periaatteella ei saa aikaan mitään.

Kunnissa ei aina tunneta puhtaan tekniikan tarjoamia hyötyjä, myös kustannusten säästämisessä. Asiaa auttavat kuntien verkostot, kuten Hinku, johon kuuluvat kunnat haluavat vähentää päästöjään 80% vuoteen 2030. Joensuu on tulossa mukaan, sen jälkeen Hinkussa on 27 kuntaa, joissa on 450 000 asukasta.

Puhtaan tekniikan ratkaisujen tarjoamien etujen havainnollistamiseksi Hinkussa on valmisteltu esimerkkejä hankekorteista. Seppälä näytti esimerkkejä, joissa sisäinen korkotuotto on ollut 23 %, 50 % tai jopa 129%, eli investoinnin hinta säästetään kulujen pienenemisenä alle vuodessa. Kaikkia asioita ei enää tarvitse kokeilla, on myös jo toimiviksi osoitettuja hyviä ratkaisuja, jotka voi ottaa käyttöön.

Kimmo Jarva, Lappeenrannan kaupunginjohtaja:
Puhtaista ratkaisuista on rakentumassa brändi Lappeenrannalle. Viime vuonna Lappeenranta ylsi 14 finalistin joukkoon kansainvälisessä Earth Hour City Challenge -kaupunkikilpailussa, ainoana suomalaisena kaupunkina. Lappeenrannan tavoite oli vähentää päästöjä 30 % vuoteen 2020, mutta vuonna ne olivat jo vähentyeet 38 % verrattuna 1990 tasoon.

Lappeenranta on päättänyt myös investoida uuteen alueella kehitettyyn tekniikkaan. LUT:ssa kehitetty energiatehokas pumppu on tuonut 35 000 € vuotuisen säästön energiakuluihin. Siirtyminen sähköä säästäviin tekniikoihin esimerkiksi valaistuksessa ja näytöissä tuo noin 7500 € vuosisäästön. Siirtyminen kokonaan uusiutuvaan energiaan arvioidaan tuovan aluetaloudelle lisätuloja 15 milj € vuodessa.

Avainsanat: cleantech, ilmasto, Pariisi2015