Onko ilmastokäänne käsillä? Voiko Suomi hyötyä siitä?

Print PDF Email

Maailman suurimman saastuttajan, Kiinan, hiilidioksidipäästöjen kasvu pysähtyi viime vuonna, ja sama tapahtui koko maailman päästöille. Tieto on alustava, mutta varovaisena tunnettu maailman energiajärjestö IEA julkisti jo, että ensi kertaa 40 vuoteen maailman CO2-päästöt irtautuivat talouskasvusta.
http://thinkprogress.org/climate/2015/03/13/3633362/iea-co2-emissions-decouple-growth/
http://bloom.bg/19g3Q1d

Vielä ei voi tietää, kääntyvätkö ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt seuraavaksi laskuun. Päästöjen kasvun pysähtyminen on kuitenkin hyvin rohkaisevaa, luo toivoa siitä, että ihmiskunnan itsetuho on estettävissä.

Koko 2000-luvun itselläni on ollut tunne, että käynnissä on ilmaston ja tekniikan kilpajuoksu. Ilmastonmuutoksen etenemisestä tulee toinen toistaan huolestuttavampia uutisia, mutta samaan aikaan sataa rohkaisevia uutisia uuden energiatekniikan etenemisestä. Nyt olen toiveikkaampi kuin pitkiin aikoihin siitä, että ilmastonmuutos voidaan saada hillityksi.

Viiime vuonna Kiinan talous kasvoi 7,4 %, hiilen käyttö aleni 2,9 % ja kaikkiaan maan CO2-päästöt laskivat noin prosentin. OECD-alueen eli teollisuusmaiden talous kasvoi melkein 7 % mutta päästöt alenivat 4 %. USA päästöjä ovat vähentäneet muun muassa autojen tiukentuneet polttoaineenkulutusnormit, uusiutuva energia ja hiilen korvaaminen maakaasulla.

Maailmalla investoidaan uusiutuvaan energiaan isosti. Kolme suurinta ovat Kiina, USA ja EU. Kiina on tuulivoiman kokonaismäärässä saavuttamassa EUn tason. http://t.co/tirRbqMXSR

EU-alueella jo usean vuoden ajan eniten uutta sähköntuotantokapasiteettia on syntynyt tuulivoimaan ja aurinkosähköön. Viime vuonna tuulivoiman määrä lisääntyi EUssa yli 11 GW ja aurinkosähkön määrä noin 8 GW. Yksi gigawatti, GW, on tuhat megawattia, suunnilleen sama kuin Loviisan kahden ydinvoimalayksikön yhteenlaskettu teho. Hiilivoiman määrä laski noin 4 GW ja kaasuvoiman noin 600 MW.

Kun katsotaan 2000-luvulla EU:ssa käyttöönotettua uutta sähköntuotantoa, tuuli on ykkösenä (117 GW), maakaasu kakkosena (101 GW) ja aurinkosähkö kolmosena (88 GW). Tällä vuosituhannella ydinvoiman määrä EU-maissa on laskenut 13 GW, kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä käyttävien voimalaitosten määrä noin 25 GW.
http://www.ewea.org/fileadmin/files/library/publications/statistics/EWEA-Annual-Statistics-2014.pdf

Suomi on perinteisesti hyödynnetty uusiutuvan energian perinteisempiä muotoja, vesivoimaa ja puupohjaista energiaa paperiteollisuudessa. Mutta maailmalla huimassa kasvussa ovat niin sanotut ”uudet uusiutuvat”, tuulivoima ja aurinkosähkö, ja mahdollisesti kohtapuoleen myös aalto- ja vuorovesivoima. Näissä Suomi on edennyt useimpia EU-maita hitaammin. Ruotsin linja on aivan toinen.

Viime vuosina erityisesti aurinkoenergian kasvu on ylittänyt ennusteet. Vuonna 2013 aurinkosähkön globaali tuotantokapasiteetti ylitti 100 gigawattia, eli melkein kaksi kertaa sen, mitä IEA vuonna 2002 ennusti aurinkosähkön tuotantokapasiteetiksi vuonna 2030 (56 GW).

Al Gore lateli äskettäin New York Timesissa tällaisia lukuja: Vuonna 2000 asiantuntijat arvioivat, että maailman tuulivoima voisi kasvaa 30 gigawattiin. Vuonna 2010 se oli 200 gigawattia ja viime vuonna melkein 370 GW. Vuoden 2002 ennusteiden mukaan aurinkoenergian määrä maailmassa voisi kasvaa gigawatilla vuodessa. Vuonna 2010 kasvu oli tähän verrattuna 17-kertainen ja viime vuonna 48-kertainen.
http://www.nytimes.com/2015/03/17/science/the-new-optimism-of-al-gore.html?_r=1

Tämä huima kehitys on tapahtunut siitä huolimatta, että fossiileja yhä tuetaan enemmän kuin uusiutuvaa energiaa. IEA:n mukaan vuonna 2013 fossiilienergian käyttöä tuettiin 550 miljardilla dollarilla. Se oli yli neljä kertaa enemmän kuin tuet uusiutuvalle energialle.

http://bit.ly/1EZzrNb

http://twitter.com/IEA/status/570100848727949312/photo/1

Rahassa uusiutuvan energian maailmanmarkkinat olivat viime vuonna 310 miljardia dollaria. Kiinan osuus tästä oli 89,5 miljardia dollaria.
http://www.theclimategroup.org/what-we-do/news-and-blogs/india-sees-surge-in-clean-energy-investment/

Kasvun avain on se, että tuuli- ja aurinkoteknologian hinta on laskenut kuin lehmän häntä. Aurinkosähkölaitteiden hinta on pudonnut reilussa 35 vuodessa suunnilleen sadasosaan, ja runsaan viiden viime vuoden aikana hinnat ovat tippuneet noin kolmasosaan.

Syöttötariffeja ja muita uusiutuvan energian tukia on Suomessa arvosteltu kipakasti. Mutta niiden tavoite on nopeuttaa uuden energiatekniikan läpimurtoa markkinoille ja hintojen halpenemista. Juuri tämä on tapahtunut. Deutsche Bankin mukaan aurinkosähkö on jo 30 maassa saavuttanut verkkopariteetin, eli aurinkopaneeleista saa sähköä samaan hintaan tai halvemmalla kuin verkosta.
http://blogs.barrons.com/asiastocks/2015/03/02/solar-electricity-is-competitive-globally-deutsche/

VTT:n tutkijan Pasi Vainikan mukaan jopa Suomi saavutti viime vuonna pisteen, jossa aurinkopaneeleista saa sähköä halvemmalla kuin verkosta. Tämä koskee toistaiseksi melko suuria tuotantoyksiköitä, mutta ei mene kauaa siihen, kun aurinkopaneeleita kannattaa asentaa aivan tavallisten kerros- ja omakotitalojen katolle.
http://t.co/Wp7H9umimG

Muun muassa Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tutkijat, VTT:tä vastaava Fraunhofer-instituutti Saksassa sekä Deutsche Bank ovat ennustaneet, että 5-10 vuoden kuluessa uudet tuuli- ja aurinkovoimalat tuottavat sähköä halvemmalla kuin uudet fossiili- tai ydinvoimalat.
http://www.euractiv.com/sections/energy/solar-could-be-cheaper-coal-and-gas-2025-study-says-312320
http://reneweconomy.com.au/2015/solar-grid-parity-world-2017
http://yle.fi/uutiset/tutkijat_auringosta_ja_tuulesta_halvin_energiamuoto/7681153

Suomessa tuulivoimalan pitää olla teholtaan vähintään 500 kilowattia, jotta se voisi saada tukea. Pientuulivoimaa ja aurinkosähköä ei tueta. Monissa Euroopan maissa on jo vuosia sitten huomattu, että tuuli- ja aurinkosähkö alentavat sähkön markkinahintaa ja että tämän ilmiön vaikutus kuluttajien sähkölaskuun on isompi kuin tukien hinta, ainakin ajoittain. Nyt tämä ilmiö on havaittu Suomessakin. Energiakolmio analysoi tuulivoiman vaikutusta sähkön hintaan ja totesi, että alkuvuoden hyvätuulisina päivinä tuulivoima on alentanut sähkön markkinahintaa niin paljon, että sen vaikutus kuluttajien sähkölaskuun on isompi kuin tuulivoimalle samaan aikaan maksettu tuki.
http://www.tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/1029/tuulivoima_maksaa_tukensa_takaisin
Tässä linkki suoraan Energiakolmion nettisivuille:
http://www.energiakolmio.fi/fi/ajankohtaista/tuulivoimatuotanto-ohitti-lauhdetuotannon/

Yhdessä yössä tai vuodessa ei tietenkään päästä siihen, että Suomen kaikki sähkö tuotetaan tuulivoimaloilla ja aurinkopaneeleilla. Mutta koko sähkön tuotanto ja jakelu tulee muuttumaan, kun tavallisista ihmisistä, maanviljelijöistä ja pienyrittäjistä tulee sähkön tuottajia. Muutos on verrattavissa siihen vallankumoukseen, jonka matkapuhelimet ja muut mobiililaitteet ovat aiheuttaneet tietoliikenteelle.

Suomessa on jo nyt muutama kuluttaja, jotka ohjaavat pesukoneensa ja maalämpöpumppunsa käymään niinä tunteina, jolloin oman katon aurinkopaneelit tuottavat virtaa. Vastaava yleistyy kaikkialla maailmassa.

Deutsche Bank ennustaa, että aurinkokennot yhdistettynä sähköenergian varastointiin tulevat olemaan seuraava ”killer app”, sovellus joka vie markkinat vanhoilta toimijoilta. Pankki ennustaa että jopa Intiassa neljäsosa sähköstä tullaan tuottamaan aurinkoenergialla vuoteen 2022 mennessä.
http://reneweconomy.com.au/2015/carbon-crash-solar-dawn-deutsche-bank-on-why-solar-has-already-won-51105

Energia-alan kansainvälisiin analyyseihin on viimeisen vuoden aikana ilmestynyt käsite ”Kodak-hetki”, joka viittaa vanhan ison filmivalmistajan Kodakin kohtaloon, kun ihmiset alkoivat ottaa digikuvia. Kun ihmiset alkavat tuottaa sähköä kotiensa ja yritystensä katoilla, perinteiset sähköyhtiöt eivät kykene estämään markkinoiden muutosta.

Joissakin USA:n osavaltioissa sähköyhtiöt rypistävät muutosta vastaan vaatimalla aurinkopaneelin katolleen asentavilta tuhansien dollarien sakkomaksua. Toiset yhtiöt taas pyrkivät muutokseen mukaan. Saksalainen sähköjätti E.On ilmoitti viime joulukuussa suuntaavansa uusiutuvaan energiaan – se sama E.On joka jätti Fennovoiman ydinvoimalahankkeen.
http://www.theguardian.com/environment/2014/dec/02/eons-switch-renewables-sign-of-things-to-come-say-experts

Sähköautoyhtiö Tesla ilmoitti helmikuussa pyrkivänsä myös kotien sähköakkujen tuottajaksi. Professori Peter Lund arvioi, että jos jokaista aurinkosähköwattia kohti olisi muutaman kilowattitunnin akkuvarasto, Suomen sähköstä 40% voitaisiin tuottaa aurinkoenergialla. shar.es/1oSohT

Mitä käyntiin lähtenyt energiavallankumous tarkoittaa Suomen taloudelle? Ensinnäkin sitä, että voimme pienentää fossiilienergian tuontilaskuamme, joka on noin 8 miljardia euroa.

Entä muuta? Tuulivoimateknologiassa Suomi oli kansainvälisen kärjen tuntumassa vielä 2000-luvun vaihteessa, mutta täällä katseet käännettiin ydinvoimaan ja tuulivoimassa muu maailma on edennyt meitä nopeammin. Energiatehokkuudessa ja bioenergiassa suomalaisten osaaminen on hyvää tasoa.

Mutta meneillään olevassa murroksessa ei ole kyse vain siitä, miten sähköä tuotetaan, vaan koko systeemistä. Aivan samoin kuin mobiili tietoliikenne ei ole pelkkiä matkapuhelimia ja tabletteja, tarvitaan myös verkko ja lukemattomia sovelluksia. Suomalaisilla on paljon sellaista osaamista, jota tarvitaan, kun rakennetaan uudenlainen älykäs sähköverkko, jossa jokainen ihminen, perhe, yritys, maatila voi yhtenä hetkenä olla omavarainen, toisena ostaa sähköä ja kolmantena myydä sitä joko jakeluyhtiölle tai omille naapureilleen.

Mutta jotta voimme luoda tästä kaikesta menestyvää liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja, meidän on päätettävä ryhtyä energiaremonttiin myös Suomessa.

Mahdollisuus yhdistää maailman parantaminen uusien työpaikkojen luomiseen ja liiketoimintaan ei koske pelkkää ilmastonsuojelua, vaan laajemminkin ympäristönsuojelua. Suomessa ympäristötekniikan liikevaihto on jo kasvanut paperiteollisuutta isommaksi. Ympäristötekniikan markkinat ovat valtavat ja kasvavat lujaa. Saksan hallituksen teettämän selvityksen mukaan ympäristötekniikan maailmanmarkkina on nyt noin 2000 mrd euroa ja kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä.
http://cleantechnica.com/2012/09/17/global-cleantech-market-expected-to-expand-to-e4-trillion-by-2020s-germany-to-capitalize/

Avainsanat: Aurinkoenergia, energia, energiaremontti, ilmasto, tuulivoima, uusiutuva energia, ympäristöteknologia