Juha Sipilän hallituksen ohjelman teoriaa ja käytäntöä

Print PDF Email

Uutta pääministeriä Juha Sipilää on julkisuudessa paljon kiitelty hallitusneuvottelujen ripeästä ja tuloksekkaasta johtamisesta. Ohjelmaa lukiessa ei kuitenkaan voi välttyä vaikutelmalta, että vatulointikori ei ole vielä ihan tyhjä.

Teoria:
”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.”
”Hallitus sitoutuu koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjen ja rakenteellisten uudistusten koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana.”

Käytäntö:
– Suurimmat menoleikkaukset kohdistuvat sosiaaliturvaan, koulutukseen ja kehitysyhteistyöhön.
– Ympäristön kannalta haitallisia tukia ei karsita, vaikka ympäristöministeriön vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan niiden määrä on yhteensä 4,8 miljardia euroa.
http://www.ym.fi/download/noname/{B3E047CC-DD7A-4897-BA56-513FBDC50C5F}/40297
– Hallituksen suunnitelmat ylikansallisen veronkierron suitsimiseksi jävät laihoiksi: ”Otetaan käyttöön määräaikainen aktiivinen katuminen VM:n valmistelun pohjalta.” ”Tiivistetään yhteisöveropohjaa ja torjutaan harmaata taloutta aktiivisesti kansainvälinen toimintaympäristö ja Suomen kilpailukyky huomioiden. Tavoitteena +10 milj. euroon verotuottojen lisäys.”

Taustaa: EU-komission arvion mukaan EU-maat yhteensä menettävät ylikansallisen veronkierron verotuloja noin 1000 mrd euroa vuodessa. Suomelle tämä tarkoittaa 10 mrd euron suuruusluokkaa – eli siis samaa suuruusluokkaa kuin kestävyysvaje, jonka hallitus haluaa kuroa umpeen. Ylikansallisen veronkierron suitsiminen on välttämätöntä, jos ylipäänsä haluamme hyvinvointivaltion olevan olemassa tulevaisuudessakin. Se ei kuitenkaan tapahdu ellei ole tarpeeksi monta hallitusta, jotka ajavat tätä niin EUssa kuin sitä laajemmassakin ylikansallisessa päätöksenteossa.

Teoria:
”Päivitetään perusopetuksen oppimistapoja ja -ympäristöjä kehityksen haasteita vastaaviksi sekä painotetaan tulevaisuuden taitopohjaa. … Panostetaan kouluviihtyvyyteen ja nostetaan lasten ja nuorten henkisen sekä sekä fyysisen hyvinvoinnin tasoa.”
”Vahvistetaan lasten ja nuorten luovuutta.”

Käytäntö:
– Opetuksen, tieteen ja kulttuurin määrärahoja leikataan siten että vaikutus vuonna 2020 on 556 milj euroa.

Teoria:
”Luonnonsuojelun taso turvataan.”

Käytäntö:
– ”Metsien ja soiden suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin.”
– ”Huolehditaan suomalaiseen elämänmuotoon kuuluvien metsästyksen ja kalastuksen mahdollisuuksista.”
– Kaivosten sähköveroa alennetaan 27 miljoonalla.
– Luonnonsuojelualueiden hankinnan määrärahoista leikataan valtaosa, 20 miljoonaa.
– Yhdistetään Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus – täydeksi yllätykseksi kummankin henkilökunnalle. Jää nähtäväksi, miten tämä tulee vaikuttamaan luonnon- ja ympäristönsuojelun tietopohjaan.

Teoria:
”Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen.”
”Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä.”
”Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin”
”Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.”

Käytäntö tukee teoriaa osittain:
– Edistetään nestemäisiä biopolttoaineita ja biokaasua, joskin keinot jätetään auki. Sallitaan hevosenlannan poltto. Aurinkoenergiaa ei mainita, ei ylipäänsä sähkön pientuotannon kannustamista esimerkiksi sähkön nettomittaroinnilla. Ei mainita myöskään sähkön ja lämmön tuotantoa hybridijärjestelmillä, jotka hyödyntävät useita teknologioioita.
– Alennetaan tuulivoimakiintiö, josta maksetaan syöttötariffia, 2500 megawatista 2000 megawattiin. Ei kerrota, tuleeko mitään tilalle, vai annetaanko Suomessakin vihdoin vauhtiin päässeiden tuulivoimainvestointien romahtaa.
– Kotimaisen energian osuuden tavoite 55 % sisältää myös turpeen.
– ”Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia.”
– ”Energiatehokkuusvaatimusten osalta energiatehokkuusdirektiivin mukaisessa sääntelyssä on hyödynnettävä kaikki direktiivin sallimat joustot ja poikkeusmahdollisuudet.”
– Älykkäät sähköverkot mainitaan yhteydessä koko maan asuttuna pitämiseen, ei asiana, joka tarvitaan uusiutuvaan energiaan nojaavan sähköntuotannon rakentamiseksi.
– ”Otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompensaatiojärjestelmä, joka rahoitetaan päästökauppatuloilla.”

Jää nähtäväksi, mitä hallitus tarkoittaa sillä, että teollisuuden kilpailukyky on ilmastopolitiikan keskeinen lähtökohta. Tähän asti teollisuuden kilpailukyky on ollut tärkein lobbausargumentti, jolla ilmastonsuojelutoimia ja niiden tiukentamista on vastustettu. Toisaalta käytännön kokemus osoittaa, että kunnianhimoiset toimet kotimaassa kehittävät kotimaista teknologiaosaamista ja edistävät viennin kasvua.

Teoria:
”Edistetään kansanterveyttä, kansalaisten liikkumista, terveellisiä elämäntapoja …”

Käytäntö:
– Autoilun verotusta alennetaan 100 miljoonalla eurolla (autovero -200 milj, ajoneuvovero + 100 milj)
– Joukkoliikenteen tukia vähennetään 15 miljoonalla eurolla.

Taustaa: Liikkumattomuus on yksi suurimpia riskejä terveydellemme.

Teoria:
”Vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden ja humuksen määrää vähennetään”

Käytäntö:
– Jätevesiasetusta lievennetään.
– Maatalouden kansallisista tuista leikataan tukea suojavyöhykkeille, jotka vähentävät ravinteiden valumista pelloilta vesistöihin.

Teoria:
”Suomi kantaa globaalia vastuuta ja vahvistaa turvallisuuttaan edistämällä kansainvälisessä yhteistyössä kestävää kehitystä, rauhan rakentamista sekä naisten ja tyttöjen asemaa … Hallitus kiinnittää kansainvälisessä toiminnassaan erityistä huomiota ihmiskunnan suurten uhkien, kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan torjuntaan.”

Käytäntö:
– ”Leikataan kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja 200 milj eurolla. Lisäksi avustusmuotoisesta tuesta muutetaan 100 milj. euroa lainaksi.” … ”Päästökauppatuloja ei enää ohjata kehitysyhteistyöhön.”

Taustaa: tämä tarkoittaa arvioiden mukaan 30-40 % leikkausta kehitysyhteistyön kaikkiin osiin, myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Suomen ja suomalaisten järjestöjen työssä yksi tärkeä painopiste on ollut tyttöjen ja naisten elämälle ja asemalle keskeinen seksuaali- ja lisääntymisterveystyö, jota läheskään kaikki maat eivät ideologisista syistä tue. Kyse on sukupuoli- ja ehkäisyvalistuksesta, ehkäisyvälineiden saatavuuden parantamisesta ja myös seksuaalisen väkivallan vastaisesta työstä.

Teoria:
”Pidemmän aikavälin tavoitteena on kehitysrahoituksen nostaminen YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta …”

Käytäntö:
Kehitysyhteistyön BKT-osuus, joka on noin 15 vuoden aikana saatu nostettua noin 0,3 prosentista lähelle 0,6 prosenttia, alenee kertaheitolla noin 0,35 prosenttiin.

Teoria:
”Hallitus edistää vapaaehtoisia kuntaliitoksia.”

Käytäntö:
”Irtisanomissuojaa kuntaliitostilanteessa koskevat säädökset kumotaan.”

Avainsanat: eduskunta, hallitus, hallitusohjelma