Taikatuutissa

Print PDF Email

Taikatuutti, josta tupsahtelee kummallisia päätöksiä ilman että kukaan normaali ihminen ymmärtää, miksi. Tällainen käsitys tuntuu aika monilla olevan EU:sta. Olen ollut 10 vuotta ”taikatuutissa” ja oppinut, että käsitys on päin honkia.

Tampereen kunnallispolitiikassa väännetään kättä koko ajan, vaikkapa tunnelista ja terveydenhoidosta. Näin on myös Suomen hallituksessa ja eduskunnassa. Aivan samoin on EU:ssa.

Jokaista EU-päätöstä edeltävät tiukat neuvottelut – ja lobbaus. Ensimmäinen vääntö käydään komissiossa ennen lakiehdotuksen antamista, seuraavat parlamentissa poliittisten ryhmien välillä ja ministerineuvostossa EU-maiden hallitusten välillä. Loppuvääntö käydään kolmen kesken, eli parlamentin, ministerineuvoston ja komission. Se on asia-argumenttien taistelua, mutta usein myös hermoja koettelevaa psykologista peliä.

Entä paljon puhuttu Suomen etu?

Käytännöllisesti katsoen jokainen suomalainen taho, joka lobbaa päättäjiä, kertoo ajavansa Suomen etua. Se on koeteltu tapa pehmittää kuulijat vastaanottavaisiksi.

Otetaan esimerkiksi ilmastonmuutos. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan on väärin, jos Suomen teollisuuden pitää investoida päästöjen vähentämiseen yhtään lisää.

Mutta toisaalta ympäristöteknologia on Suomessa jo kasvanut metsäteollisuutta isommaksi. Onko Suomen etu siis rivakka ilmastonsuojelu, joka luo ympäristöosaamisellemme lisää markkinoita? Sitä paitsi haluammeko oikeasti rajoillemme kansainvaelluksia, jos sadat miljoonat joutuvat evakkoon kuivuuden/ tulvien/ merenpinnan nousun takia?

Toinen esimerkki, pankit. Joidenkin mielestä Suomen etu on pitää pankkivalvonta kansallisvaltioiden käsissä, ettei rahojamme vahingossakaan valuisi ulkomaisten pankkien pelastamiseen. Toisaalta pankit toimivat yli rajojen eivätkä yksittäisten valtioiden viranomaiset pysty estämään vastuutonta riskinottoa.

Ja kun pankkien riskit laukeavat, seuraukset tuntuvat kaukana. Pienehkön Lehman Brothers-pankin konkurssi 2008 laukaisi maailmanlaajuisen finanssikriisin, jonka seuraukset tuntuvat yhä, Suomessakin. Onko suomalaisten etu siis luoda koko Eurooppaa koskeva pankkivalvonta, johon sisältyy sekä mahdollisuus ajaa asiansa sössinyt pankki alas että mahdollisuus pelastaa pankki kuiville, pankeilta kerätyillä rahoilla?

Poliittiset linjaerot näkyvät EU-parlamentissa usein kärkevämmin kuin Suomen eduskunnassa. Jotta itse kukin voisi saada käsityksen siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa, olen koonnut esimerkkejä äänestyksistä nettisivulle www.mitenmeppiaanesti.fi. Tervetuloa katsomaan, kenen kanssa olet samaa mieltä.

Julkaistu Aamulehdessä 6. huhtikuuta 2014

Avainsanat: EU-parlamentti