Syökö hiilikupla eläkkeet?

Print PDF Email

Tällä viikolla ilmestyi kolme raporttia aiheesta hiilikupla. Yhden niistä oli teettänyt Britannian hallituksen ympäristöarviointikomitea, toisen EU-parlamentin vihreä ryhmä ja kolmannen australialainen 350.org-instituutti.

Hiilikuplan, tai fossiilikuplan, nosti esille Maailmanpankin entinen pääekonomisti lordi Nicholas Stern muutama vuosi sitten. Kyse on öljy-, kaasu- ja hiilivaroja omistavien yhtiöiden osakkeiden hintakuplasta, ja sen aiheuttamasta riskistä taloudelle.

Stern totesi, että ilmastonmuutos voidaan hillitä vain jättämällä leijonanosa öljy-, kaasu- ja hiilivaroista käyttämättä. Myös kansainvälinen energiajärjestö IEA on todennut, että kaksi kolmasosaa tunnetuista fossiilivaroista pitää jättää maahan.

Öljy- ja muiden fossiiliyhtiöiden osakkeiden arvo on kuitenkin laskettu olettaen, että kaikki fossiilivarannot myydään ja poltetaan. Jos näin tapahtuu, ilmastonmuutoksen ryöstäytyminen valloilleen on varmaa. Mutta jos öljy, kaasu ja hiili jätetään maahan, yhtiöiden osakkeet ovat ylihinnoiteltuja.

Ei hetkauta tavallista ihmistä? Ehkä ei, jos itsellä eikä työnantajallakaan ole pankkitiliä eikä vakuutuksia ja jos ei aio elää eläkeikään. Mutta Euroopan eläkerahastojen, pankkien ja vakuutusyhtiöiden varallisuudesta on iso potti fossiiliyhtiöiden osakkeita. Jos ne menettävät arvonsa, rahastojen kyky maksaa eläkkeitä voi vaarantua, pankit ja vakuutusyhtiöt voivat joutua vaikeuksiin.

EU-parlamentin vihreälle ryhmälle fossiilikuplasta teki selvityksen hollantilainen tutkijayhteisö nimeltä Sustainable Finance Lab ja finanssialaan erikoistunut Profundo-konsulttiyritys. Ne analysoivat 20 suurimman eurooppalaisen pankin ja 23 ison eläkerahaston riskit.
http://www.greens-efa.eu/fileadmin/dam/Documents/Studies/GND-Carbon_Bubble_web_1_.pdf

Selvityksen mukaan tutkituilla eurooppalaisilla eläkerahastoilla, pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on yhteensä 1000-1200 miljardin euron arvosta fossiiliyhtiöiden osakkeita, eniten eläkerahastoilla, joiden varoista ne muodostavat keskimäärin 5%.

Mutta rahastojen ja yritysten välillä on suuria eroja. Tutkituista eläkerahastoista suurimmat fossiiliosuudet on neljällä brittirahastolla ja suomalaisella Kevalla. Myös pankkien fossiiliriskeissä, mukaan lukien lainat fossiiliyhtiöille, on suuria eroja.

Voiko fossiilikuplan puhkeaminen aiheuttaa taloudessa isomman rytinän, jopa vastaavan kuin syksyn 2008 finanssikriisi? Vihreiden teettämän selvityksen kirjoittajat arvioivat, että ei – jos taloudessa muuten menee hyvin. Tilanne voi olla toinen, jos talous horjuu muutenkin.

Finanssimarkkinat eivät läheskään aina käyttäydy järkevästi. Monesti ne ovat kuin sopulilauma, joka ryntäilee päättömästi toinen toistensa perässä. Vuonna 2008 suhteellisen pienen pankin, Lehman Brothersin kaatuminen aiheutti maailmanlaajuisen paniikin ja pankkijräjestelmän romahduksen uhkan.

Vastaava toistui Kreikan velkakriisissä. Kreikan velka on hyvin pieni osuus koko EUn taloudesta. Mutta koska kukaan ei tiennyt, miten paljon kunkin pankin ja finanssifirman varoihin sisältyi Kreikan lainoja suoraan tai epäsuorasti, epävarmuus levisi ja sen seuraukset taloudessa tuntuvat vieläkin.

Ei ole mitään takeita siitä, että fossiilikuplan puhjetessa finanssimarkkinat toimisivat hillityn järkevästi. Kupla koskee koko maailnaa.

Fossiilikupla, tai hiilikupla, on lisäperustelu sille, että EUn – ja maailman kaikkien maiden – tulisi päättää pitkän aikavälin ohjelma ilmastonmuutosta aiheuttavien hiilidioksidipäästöjen alentamisesta. Se auttaisi kaikkia yrityksiä suunnittelemaan investointinsa järkevästi. Se johtaisi automaattisesti myös fossiiliosakkeiden arvon laskuun.

Tärkein syy sille, että tarvitsemme selkeät päätökset päästövähennyksistä lähivuosikymmenille, on tietysti itse ilmastonmuutoksen hillintä.

Tänä vuonna Suomessa kevät on aikaisessa, Tampereella tuntui helmikuun lopulla kuin olisi huhtikuu. Monessa muussakin maailman maassa säät ovat vinksallaan. Alaskassa on melkein 10 astetta normaalia lämpimämpää. USAn itärannikolla hyytävän kylmää, Kaliforniassa on pahin kuivuus ja vesipula vuosikymmeniin. Australiassa on ollut mittaushistorian kuumin kesä, helteiden takia tuhansittain kuolleita lepakoita on satanut taivaalta ihmisten pihoihin. Britanniassa ennätyssateet ovat aiheuttaneet viikkoja kestäneen tulvan, josta kärsii ainakin 6000 rakennusta.

Se, että talousanalyytikot ovat heränneet fossiilikuplaan ja sen aiheuttamaan riskiin Euroopan ja maailman taloudelle, toivottavasti havahduttaa ilmastotoimiin myös niitä, joiden maailmankuvaan mahtuu vain raha.

Avainsanat: finanssiala, ilmasto, ilmastonmuutos, talous