Luomakunta muuttomatkalla

Print PDF Email

Elävä luonto on lähtenyt muuttomatkalle. Lukemattomat kasvi- ja eläinlajit, perhosista ja tuhohyönteisistä isoihin otuksiin ovat liikkeellä, pohjoisella pallonpuoliskolla kohti pohjoista, eteläisellä kohti etelää. Myös merten kalat ovat muuttamassa, ja niiden lisäksi paljon muuta, simpukoista leviin. Otukset pyrkivät sinne, missä ilmasto vastaa sitä mihin ne ovat tottuneet.

Sen lisäksi, että meret lämpenevät, ne myös happamoituvat. Ilmastonmuutos ei ole vielä aiheuttanut sukupuuttoaaltoa. Mutta maapallon historiassa nykyistä hitaammatkin ilmastonmuutokset ovat sen tehneet.

Muun muassa nämä asiat sisältyvät tällä viikolla julkistettuun YK:n ilmastonmuutospaneelin IPCCn raporttiin.

Kyse on myös maataloudesta, ruoasta. Ilmastonmuutos tarkoittaa vähemmän makeaa vettä ihmisille ja pelloille ja enemmän äärisäitä, kuten myrskyjä, tulvia, helleaaltoja ja kuivuuskausia.

Tulevaisuuden Suomessa ehkä kasvatetaan viinirypäleitä ja päärynöitä. Mutta IPCCn mukaan muutosten kokonaisvaikutus ruoan tuotantoon on kielteinen. Toisin sanoen odotettavissa on kalliimpaa ruokaa ja lisää nälkää. Joidenkin satojen – esimerkiksi kahvin – laadun ennustetaan huononevan.

Seurauksilta ei ole suojassa kukaan. Niissä maissa, joissa olot säilyvät parhaina, on odotettavissa vähintään ilmastoevakkoja rajoille.

Synkkyyteen on helppo vajota. Mutta toivoa on. Nimittäin siinä tavassa, jolla yhteiskunnat tuottavat energiaa, on alkanut perinpohjainen murros. Vielä emme tiedä, eteneekö se tarpeeksi nopeasti.

Tehtaita ja voimalaitoksia vanhenee koko ajan ja tilalle rakennetaan uusia. Paljon ratkaisee, ovatko uudet samanlaisia saastuttajia kuin entiset, vai valitaanko moderneja puhtaita ratkaisuja.

Koko 2000-luvun EU-maissa käynnistetystä sähköntuotannosta valtaosan energianlähde on tuuli ja aurinko sekä maakaasu. Tuulivoimaa on vuosien 2000 ja 2013 välillä käynnistetty 105 gigawattia (tuhatta megawattia), aurinkosähköä 80 GW ja kaasulaitoksia 103 GW. Ilmaston kannalta pahimpien öljy- ja kivihiililaitosten yhteiskapasiteetti on laskenut, yhteensä 43 GW, samoin ydinvoimaloiden, 13 GW.

Tämä kehitys alkoi Euroopassa – eurooppalaisina voimme olla siitä ylpeitä – mutta myös Kiina ja USA ovat nousseet kärkimaiden joukoon. Viime vuonna Kiinassa tuotettiin jo enemmän sähköä tuulivoimalla kuin ydinvoimalla.

Aurinkosähkö on monissa maissa tullut kilpailukykyiseksi ilman tukia. Äskettäin uutisoitiin, että Saksassa ja Espanjassa aurinkopaneelista saa jo sähköä samalla hinnalla kuin verkosta.

Aurinkopaneelit ovat monissa maissa yleistyneet todella nopeasti. Vuosien ajan tämä perustui tukiin, joita paneelin asentaneet perheet saivat. Mutta tavoite on koko ajan ollut laitteiden hinnan lasku. Näin on tapahtunut, viime 6 vuoden aikana aurinkosähköpaneelien hinnat ovat alentuneet kolmannekseen.

Ja nyt joissakin maissa aurinkopaneeleita jo hankitaan oman sähkölaskun alentamiseksi, ei tukiaisten vuoksi. Britanniassa IKEA myy aurinkopaneeleita. Saksassa kaksi kolmasosaa paneelien myyjistä toimittaa myös sähköenergian varastojärjestelmiä, jotta oman talon sähköä voi käyttää muulloinkin kuin auringonpaisteella. Aurinkosähkön tuottajat ovat myös alkaneet myydä sähköä suoraan toisille kuluttajille, ohi isojen sähköyhtiöiden.

YKn ilmastosopimuksen pääsihteeri Christiana Figueres on pannut alulle Momentum for Change (muutosvoima) -nettisivun kertomaan pienistä ja suurista ilmastoaloitteista eri puolilla maailmaa. Moni muukin tekee parhaansa levittääkseen tietoa, josta toiset voivat ottaa esimerkkiä.

Myös ääni yritysmaailman kellossa on muuttumassa. Vielä 10 vuotta sitten yritysjohtajat suhtautuivat ilmastonsuojeluun enimmäkseen välinpitämättömästi tai kielteisesti. Nyt yhä useampien yritysten johdossa tajutaan, että ilmastonsuojelua tarvitaan, jotta markkinatalous ja teolliset yhteiskunnat voivat ylipäänsä pysyä pystyssä.

Lukemattomissa yrityksissä on löydetty keinoja ottaa ilmastonsuojelu osaksi liiketoimintaa. Käyttämällä energiaa fiksummin voidaan säästää sekä ilmastoa että rahaa. Ja osaamista voi myydä. Suomessa ympäristöteknologia nousi toissa vuonna liikevaihdoltaan suuremmaksi kuin koko metsäteollisuus.

Muutoksen merkki on sekin, että Helsingin Sanomissa tällä viikolla julkaistiin kirjoitus, jossa ehdotettiin että Helsingin kaupunki ryhtyisi luotsaamaan Suomea irti kivihiilestä. Uutta ei ole sanoma vaan allekirjoittajien joukko: St1:n, Koneen, Outotecin, Neste Oilin ja Fortumin toimitusjohtajat sekä Sitran yliasiamies.

Hämeen sanomille 2. huhtikuuta 2014

Avainsanat: ilmastonmuutos, IPCC