Komission 2030 ilmastopaketti: nahkapäätös

Print PDF Email

EU-komission paljon odotettu ja tänään julkistettu ilmasto- ja energiapaketti, joka viitoittaa politiikkaa ensi vuosikymmenelle, on nahkapäätös, kompromissien kompromissi. Se saa minut kysymään ties kuinka monennen kerran, miksi niin monet näyttävät pelkäävän ilmastonsuojelua enemmän kuin itse ilmastonmuutosta.

 

Iloita voi siitä, että ilmastonsuojelun kannalta pahimmat vaihtoehdot eivät toteutuneet. Puola ajoi sitä, että EU luopuisi ilmastotavoitteesta kokonaan. Iso osa energiaintensiivisestä teollisuudesta ajoi sitä, että vuoden 2030 päästövähennystavoite olisi korkeintaan 35 % (verrattuna 1990 tasoon). Tähän verrattuna on toki voitto, että päästövähennys on 40 %. Uskon, että ilmastokomissaari Hedegaard oli vilpitön tviitatessaan tänään “We did it!”.

 

Tiettävästi Puola lahjottiin sillä, että komissio ei esitä sitovia normeja liuskekaasun hyödyntämiselle, suositukset vain.   Iloa voi repiä siitäkin, että uusiutuvan energian tavoitetta ei kokonaan pyyhitty yli, energiaintensiivisen teollisuuden ja isojen sähköyhtiöiden ankarasta painostuksesta huolimatta. Komissio esittää tavoitteeksi 27 %. Se on “sitova”. Mutta ketä se oikeasti sitoo, kun se ei sido jäsenmaita? Ei koko EUn uusiutuvan energian tuotanto mahdu Berlaymontin (komission päämajan) katolle Brysseliin.

 

Monet tutkijat ovat todenneet, että 40% päästövähennys vuonna 2030 ei ole alkuunkaan linjassa sen kanssa, että ilmastonmuutos oikeasti pidettäisiin alle kahden asteen. Näin esimerkiksi tänään professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta http://yle.fi/uutiset/komissio_havittelemassa_40_prosentin_paastovahennysta/7044543   Myös Ecofysin Niklas Höhne toteaa, että EUn 2030 päästövähennyksen pitäisi olla ainakin 50 %. http://www.ecofys.com/en/blog/what-is-a-fair-contribution-of-the-eu-to-the-2c-limit/   Jos vuosien 1990 ja 2030 välillä eli 40 vuodessa päästöjä vähennetään 40 % mutta vuosisadan puolivälissä päästöjen pitäisi olla jo 80-95 % alemmat, seuraavina 20 vuotena pitäisi pystyä “suureen harppaukseen”, 40-55 prosentin vähennykseen. Kuka uskoo tähän oikeasti?   Päältä katsoen voisi näyttää siltä, että nykytahtia parannetaan. Vuoden 2020 päästötavoite on -20 % verrattuna 1990 tasoon, eli voisi näyttää siltä että 30 vuodessa on vähennetty 20 % ja seuraavana vuosikymmenenä vähennetään toiset 20 %. Mutta EU-komission omassa vaikutusarviossa todetaan (kohta 89) että päästöt ovat jo vuoteen 2012 mennessä, eli 22 vuoden aikana, vähentyneet 18 %, joten seuraavien 18 vuoden aikana pitäisi vähentää 22 %. Näyttää lievältä tahdin tiukkenemiselta.   http://ec.europa.eu/energy/doc/2030/20140122_impact_assessment_summary.pdf   Mutta onko sekään totta? Nimittäin sama vaikutusarvio (kohta 68) kertoo, että vielä vuonna 2030 päästökauppamarkkinoilla voi olla 2 miljardin päästötonnin ylijäämä. Komissio on tavallaan tiukentavinaan päästökauppaa siten, että päästöoikeuksien tuomista markkinoille voidaan pantata, jos päästöt laskevat. Mutta jos päästöt nousevat, päästöoikeuksia vastaavasti lisätään markkinoille. Jos yritysten takataskuissa nyt olevat käyttämättömät päästöoikeudet oikeasti käytetään, vuoden 2030 todellinen päästövähennys onkin suunnilleen 33 %.

 

Samainen komission oma vaikutusarvio (kohta 17) kertoo, että pelkästään nykylainsäädäntöä noudattamalla päästövähennys vuonna 2030 olisi 32%. Selkokielellä tämä tarkoittaa, että komission suurella fanfaarilla julkistettu ilmastopaketti ei tuo juuri mitään verrattuna nykylainsäädäntöön. Se ei ole Puolan ajama askel taaksepäin, mutta eipä juuri askel eteenpäinkään.   Entä uusiutuva energia? Komission mukaan sen osuuden vuonna 2030 pitäisi olla 27 %. Vuonna 2020 sen pitää olla 20% ja uusimpien tietojen mukaan investoinnit uusiutuviin etenevät suunnilleen linjassa tavoitteen kanssa. Tällä vuosikymmenellä uusiutuvan energian osuus kasvaa noin 10 %. Miksi ensi vuosikymmenellä vain 7 %, kun vihreiden energiateknologioiden hinnat koko ajan laskevat?   Komissio itse toteaa (kohta 85), että asettamalla uusituvalle energialle ja energiatehokkuudelle tiukemmat tavoitteet kuin pelkästä päästötavoitteesta seuraisi, saadaan isommat hyödyt seuraavissa asioissa: työllisyys, polttoainetehokkuus, energian saannin varmuus, fossiilituontilaskun aleneminen, energian tuotannon aiheuttamien haitallisten ympäristö- ja terveysvaikutusten pieneneminen.

 

Toisin sanoen komission oman analyysin perusteella olisi voinut perustella kunnianhimoisemmat tavoitteet, ihan oman edunkin vuoksi, eikä pelkästään ilmastonsuojelun vuoksi.   Silti on hyvä muistaa perusasia: Maanviljelyn keksimisen jälkeen maapallon keskilämpötila ei ole heitellyt astetta enempää. Maapallon lämpeneminen usealla asteella tarkoittaa matkaa tuntemattomalle planeetalle, ilmastoon, josta inhimillisellä sivilisaatiolla ei ole kokemusta – mahdollisesti olosuhteisiin joissa rahalla ei ole enää arvoa.

 

Avainsanat: ilmasto, ilmastopaketti, komissio, päästökauppa, uusiutuva energia