EU-parlamentissa väännetään kättä myös eläinten hyvinvoinnista

Print PDF Email

EU-vaaleihin on vain muutama viikko. Moni eläinten ystävä miettii, pystyvätkö mepit vaikuttamaan eläinten hyvinvointiin. Entä onko sillä väliä, ketä äänestää?

Vastaus molempiin kysymyksiin on kyllä. EU-lainsäädäntö vaikuttaa eläinten oloihin suoraan ja epäsuorasti. Ja sekä puolueiden että meppien välillä on isoja eroja.

Esimerkiksi EU:n budjetista päätettäessä on joka vuosi äänestetty siitä, saako EU-maataloustukia antaa härkätaisteluhärkien kasvattamiseen. Tähän mennessä enemmistö on äänestänyt tuen jatkamisen puolesta, jopa suomalaismeppien enemmistö.

Nyt päättyvän ja edellisen kauden taitteessa säädettiin uusi koe-eläindirektiivi, joka korvasi edellisen 20 vuotta vanhan. Vuonna 2010 lopullisesti päätetyn direktiivin edistysaskeleet jäivät valitettavasti varsin vaatimattomiksi. Vieläkään EU ei yksiselitteisesti määrää välttämään eläinkokeita, jos vaihtoehtomenetelmä on olemassa. Toinen suuri pettymys oli, ettei direktiivi anna jäsenmaille mahdollisuutta säätää omaa tiukempaa lakia.

Niinpä tieteellisten eläinkokeiden määrä on jopa kasvanut Suomessa ja Euroopassa, vaikka vaihtoehtoisten menetelmien määrä ja laatu ovat parantuneet. Kohta alkavalla kaudella tärkeä tehtävä on pitää huoli siitä, että eläinkokeiden määrä saadaan laskemaan, ja että direktiivin kehotusta suosia vaihtoehtoisia menetelmiä noudatetaan.

Vuonna 2007 voimaan astunut kemikaaliasetus REACH määrää ensisijaisesti käyttämään eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä silloin kun vaihtoehto on olemassa. Mutta Helsingissä toimiva EUn kemikaalivirasto ei ole ollut tarpeeksi tarkkana tämän asian valvonnassa, ja myös komissio on vitkutellut tieteellisesti todennettujen vaihtoehtomenetelmien hallinnollisessa hyväksymisessä.

Teuraseläinten kuljetuksesta on tullut ikuisuuskysymys. Aina, kun televisiossa on ollut aiheesta ohjelma, mepeille sataa kansalaisten järkyttyneitä viestejä.

Vihreät ja eläinsuojelujärjestöt ovat vuosikausia vaatineet elävien eläinten kuljetuksille kahdeksan tunnin enimmäisaikaa. Tällä kaudella enemmistö mepeistä allekirjoitti kirjallisen kannanoton, joka vaati kuljetusten rajoittamista kahdeksaan tuntiin, ja antoi tuen rajoitukselle – tietyillä poikkeuksilla – myös eläinkuljetuksia koskevassa mietinnössä.

Mutta EU-parlamentilla ei ole oikeutta tehdä lakialoitteita, siihen on oikeus vain komissiolla, joka ei ole vieläkään tehnyt tästä esitystä. Toivon, että kohta valittavat mepit jatkavat komission painostamista tässä asiassa.

Joistakin uusista keksinnöistä on tullut uusia uhkia eläinten hyvinvoinnille. Ruokateollisuusjätit haluaisivat alkaa kloonata liha- ja maitokarjaa, samaan tapaan kuin USAssa.

Jos tavoitteena on pelkästään maksimoida lihan ja maidon tuotanto, saattaa vaikuttaa hyvältä idealta kloonata hyvätuottoinen eläin.

Eläinsuojelun näkökulmasta asia on toinen. Kloonaaminen aiheuttaa tuskaa, sillä aikaansaadut raskaudet menevät usein kesken, kloonit sairastavat lajitovereitaan useammin ja kuolevat nuorempina.

Tällä kaudella käsitellyssä uuselintarvikeasetuksessa parlamentin valtaenemmistö halusi kieltää eläinten kloonaamisen ruoan tuotannossa. Komissio yritti harhautusta, varsinaisten kloonien lihaksi käytön kieltoa. Mutta kloonibisnes ei ikinä ole suunnitellutkaan leikellä klooneja pizzan päälle, bisnesidea on käyttää klooneja kalliina siitoseläiminä, raha tehdään myymällä niiden sukusoluja ja alkioita. Parlamentti halusi kieltää tämän, komissio ja ministerineuvosto eivät. Koko uuselintarvikeasetus kaatui tähän kiistaan.

Ikävä kyllä Suomen hallitus tuki uuselintarvikeasetuksessa jalostuslobbyn linjaa, vastoin sitä mitä silloinen maatalousministeri Anttila julkisuudessa puhui. Arvostelimme tästä ministeri Anttilaa julkisesti yhdessä Sirpa Pietikäisen kanssa, olimme molemmat siinä neuvottelussa jossa koko asetus kaatui. Onkin hyvä muistaa, että EU-lakeja säätämässä ovat parlamentin lisäksi EU-maiden hallitukset, jotka eivät läheskään aina toimi avoimesti.

On tärkeää, että parlamentissa on meppejä, joilla on rohkeutta ja kanttia asettua eläinten hyvinvoinnin puolelle, myös silloin kun enemmistö on eri kannalla.

Monet puolueet ja ehdokkaat ovat vaalien alla luvanneet sitoutua eläinten hyvinvoinnin edistämiseen, mutta teot kertovat, että poliittisten ryhmien ja meppien välillä on isoja eroja. Silloin kun tulee valinnan paikka – äänestys – kovin moni meppi valitsee sen mitä lääketeollisuus tai muu elinkeinoala ajaa.

Esimerkkejä siitä, miten suomalaiset mepit ovat äänestäneet löydät esimerkiksi täältä. Kattavan listan äänestyksistä löydät VoteWatchin sivulta, josta äänestykset saa myös maittain eriteltyinä.

Animalian blogiin 25. huhtikuuta 2014

Avainsanat: eläinkokeet, eläinsuojelu, kloonaus