Vertikaalinen monopoli juomapakkausten kierrätysjärjestelmässä

Print PDF Email

Kirjallinen kysymys komissiolle
Satu Hassi (Greens/EFA)
6.3.2013

Suomessa juomapakkausten kierrätys perustui vuoteen 2005 asti pääosin uudelleentäytettäviin lasi- ja muovipulloihin. Vuonna 2008 uudelleenkäytettävät muovipullot korvattiin pehmeillä PET-pulloilla, joiden materiaali voidaan käyttää uudelleen. Sekä uudelleenkäytettävien että materiaalina hyödynnettävien juomapakkausten kierrätyksen hallinnoinnista vastaa Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA), josta puolet omistavat vähittäiskauppaketjut ja toisen puolen panimoteollisuuden yritykset. Panttijärjestelmän korkeat liittymiskustannukset (7600 €) tekevät siitä eksklusiivisen.

PALPA:lla on voittoa tavoittelemattoman yrityksen asema, mutta tosiasiassa sille kertyy voittoa panteista, joita ei palauteta kuluttajille. Esimerkiksi Norjassa jos panteista ei palauteta vähintään 95%, erotus maksetaan valtiolle. Pirkanmaan ympäristökeskuksen tilaston mukaan vuosien 2005-2011 panttinetto lienee yli 100 miljoonaa euroa. PALPA maksaa käsittely- ja kuljetuskorvauksia kaupalle ja panimoille, eli omistajilleen.

Siirtymää uudelleenkäytettävistä pulloista pulloihin ja metallitölkkeihin, joista vain materiaali käytetään uudelleen, ajoivat isot kauppaketjut, sillä niiden käsittely kaupoissa on halvempaa.

Koska vähittäiskaupan yritykset omistavat merkittävän osan PALPA:sta, toiminta lähenee vertikaalista monopolia, jossa kierrätysjärjestelmän omistaja voi vaikuttaa eri pakkausmuotojen markkina-asemaan tavalla, joka ei ole ympäristön kannalta välttämättä paras, ja myös syrjiä pienempiä toimijoita.

Pitääkö komissio PALPA:n monopoliasemaa ja sen panteista keräämiä voittoja EU:n kilpailu- ja jätelainsäädännön mukaisena? Ellei, mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä?

E-002661/2013
Janez Potočnikin komission puolesta antama vastaus
(14.5.2013)

Pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (EYVL L 365, 31.12.1994) 7 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot ottamaan käyttöön palautus-, keruu- ja hyödyntämisjärjestelmiä.  Kyseisen artiklan mukaan asianomaisten alojen talouden toimijoiden on voitava osallistua näihin järjestelmiin. Järjestelmiä on sovellettava syrjimättä tuontituotteisiin, myös järjestelmiin pääsyä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen ja pääsystä mahdollisesti perittävien maksujen osalta, ja järjestelmät on suunniteltava siten, että vältetään kaupan esteet ja kilpailun vääristyminen perustamissopimuksen mukaisesti.

Komission tiedonannossa juomapakkauksista, panttijärjestelmistä ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta selvennetään, että jäsenvaltiot voivat valita, ylläpitävätkö asianomaiset täyttäjät/toimiala näitä järjestelmiä vapaaehtoispohjalta vai perustetaanko niitä varten kansallinen lainsäädäntökehys. Tässä valinnassa on noudatettava direktiivin 94/62/EY (EUVL C 107, 9.5.2009) 7 artiklaa ja perustamissopimuksen asiaankuuluvia määräyksiä, jotka koskevat tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja kilpailun vääristymistä koskevaa kieltoa.

Suomi on ottanut käyttöön kansallisen lainsäädäntökehyksen palautus- ja keruujärjestelmiä (Jätelaki/Avfallslag (646/2011); Suomen Säädöskokoelma 646/2011, 21.6.2011) varten.

Jos määräävässä markkina-asemassa oleva yritys vastaa asianomaisesta järjestelmästä niin, että se johtaa syrjintään tai asettaa kohtuuttomia ehtoja, tilanteessa saatetaan rikkoa SEUT-sopimuksen 102 artiklaa, joka kieltää määräävän markkina-aseman väärinkäytökset. Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan Palpan tapaus ei viittaa tällaiseen väärinkäytökseen Suomessa. Komissio ryhtyy tarvittaessa epäröimättä toimiin, mikäli uusia todisteita väärinkäytöksistä ilmenee.

 

Avainsanat: kierrätys