Tavikset maksavat

Print PDF Email

EU-maat menettävät veronkierron takia vuosittain biljoona euroa, tuhat miljardia.

Ellei suuryritysten ja rikkaiden verovapaamatkustajuutta saada kuriin, päättäjät voivat valita, kiristetäänkö tavisten ja pk-yritysten veroja, pannaanko valtiot ja kunnat ottamaan lisävelkaa vai tehdäänkö uusia leikkauksia terveydenhoitoon ja koulutukseen.

Biljoona on melkein 20 kertaa Suomen valtion budjetti ja neljä kertaa Kreikalle ja Kyprokselle myönnetyt tukipaketit yhteensä. Se on enemmän kuin EU-maiden yhteenlasketut terveydenhoitomenot.

OECD:n mukaan ylikansalliset yritykset maksavat voitoistaan veroja keskimäärin 5 prosenttia, pienet ja keskisuuret yritykset lähes 30.

Vuodesta 2007 vuoteen 2010 Nokian Suomeen maksamat yritysverot pienentyivät noin tuhannesosaan. Firma kieltäytyi kertomasta, minne maksoi veroja. Veroviranomaiset sanoivat, ettei heillä ole oikeutta kertoa.

On suhteetonta, että Maija Meikäläisen tuloverot ovat julkisia, mutta ei se, maksaako suuryritys veroja.

Viime syyskuussa Helsingin Sanomat kertoi, että yhdeksästä isoimmasta suomalaisesta pörssiyhtiöstä useimmat maksoivat tuloksestaan kotimaahan veroa muutaman prosentin. Yli kymmenen maksoivat vain Wärtsilä, 18,6, ja Fortum, 11,3 prosenttia.

Yksittäinen valtio ei voi tehdä juuri muuta kuin alentaa yritysveroja, jotta saisi kerättyä edes jotain. EU voi enemmän, ja yhdessä G20-maiden kanssa vielä enemmän.

EU:n pitää määritellä veroparatiisit ja tehdä niistä musta lista. Pankkien pitää toimittaa viranomaisille tiedot rahasiirroista veroparatiiseihin. Yritysveron laskentatavan pitää EU:ssa olla yhteinen, vaikka prosentit vaihtelisivat.

Ylikansalliset yritykset pitää velvoittaa kertomaan, minne maksavat veroja. Tällöin media ja kansalaiset voivat valvoa, maksetaanko verot tosiasiallisiin toimintamaihin. Äskettäin asiasta säädetty EU-laki velvoittaa vain kaivos-, öljy- ja muita luonnonvarayhtiöitä. Veroviranomaisten tietovaihto monikansallisten yritysten verotuksesta pitää tehdä automaattiseksi.

EU:n suurin rakenteellinen vika on se, että veropäätökset vaativat jäsenmaiden yksimielisyyttä. Se on kuin antaisi varkaan päättää rikoslaista. Yritys-, pääoma- ja ympäristöverojen vähimmäisprosentit pitäisi siirtää normaaliin määräenemmistöpäätöksentekoon.

Toukokuussa EU-parlamentti otti kantaa veronkierron suitsimiseen. Paikalla olleista suomalaisista kaikki muut tukivat keskeisiä toimia veronkierron suitsimiseksi paitsi perussuomalaisten Sampo Terho, joka vastusti muun muassa yritysten eri maihin maksamien verojen julkisuutta ja toimia aggressiivista verosuunnittelua vastaan.

Julkaistu Vihreässä Langassa 14.6.2013

Avainsanat: veronkierto, verotus, yritysvero