Kevään kestojännäri – Maija Mehiläinen vastaan kemian jätit

Print PDF Email

Pikkuisista mehiläisistä on tullut EU:ssa iso kiistanaihe. Mehiläisiä on viime vuosina kuollut pesäkaupalla, monissa maissa tuhansia pesiä.

Mehiläisväittelyn tuoksinassa minäkin havaitsin ällistyksekseni, että myös meillä kotona on mehiläisiä tappavaa myrkkyä. Sisäkasveihin nimittäin ilmestyi kilpikirvoja. Kukkakaupasta ostin viattoman näköisiä puikkoja, joita työnnetään kukkaruukkuun. Myrkky leviää mullasta kasviin ja tappaa kirvat.

Tänä keväänä opin, että Bayer-yhtiön valmistamien puikkojen tehoaine on imidaklopridi (tosi hankala lausua). Aine kuuluu neonikotinoideihin eli uusnikotiineihin. Bayer ei kerro tehoainetta pakkauksessa, se piti etsiä netistä. Onneksi en ole käyttänyt puikkoja pihakukkiin. Jos olisin, olisin luultavasti samalla tappanut mehiläisiä.

Neonikotinoideja epäiltiin heti kun laajat mehiläiskuolemat alkoivat. Näitä torjunta-aineita on nimitetty jopa ”hyönteismaailman sinappikaasuksi", millä viitataan ensimmäisen maailmansodan pahamaineiseen taistelukaasuun.

Neonikotinoideja ruiskutetaan pelloille ja niillä myös peitataan siemeniä, eli käsitellään siemeniä jotta erilaiset ötökät eivät söisi niitä ennen aikojaan.

Tammikuussa EU:n ruokaturvavirasto EFSA vahvisti että neonikotinoidit tappavat mehiläisiä. Tähän päätyivät viraston tieteelliset asiantuntijat käytyään läpi aiheesta tehdyt tutkimukset.

Ilman mehiläisiä ja muita pölyttäjiä ihminenkään ei pärjäisi. Ei tulisi hedelmiä, ei  mustikoita, puolukoita, hillaa, ei kaalia, porkkanaa, naurista tai lanttuja. Pölyttäjät ovat tärkeitä koko luonnolle. Neonikotinoidien vaikutuksia villeihin pölyttäjiin, kuten kimalaisiin, ei ole tutkittu lainkaan.

Voisi luulla, että kun jostain aineesta on osoitettu olevan pahaa haittaa, käyttö kiellettäisiin ja sillä sipuli.

Mutta kemian jättifirmoille pelissä on monien miljardien bisnes. Bayer ja Syngenta -yhtiöt ovat vuosien ajan todistelleet neonikotinoidit viattomiksi – aivan kuten tupakkateollisuus aikoinaan kiisti tupakan tappavuuden.

EUn ruokaturvavirasto EFSA on tunnettu pikemminkin lepsuudesta kuin tiukkuudesta. Viraston tieteellisten asiantuntijaryhmien jäsenillä on kytköksiä firmoihin, jotka myyvät geneettisesti muunneltuja viljelykasveja, torjunta-aineita ja ruoan lisäaineita. Viime vuonna jopa EU:n tilintarkastustuomioistuin arvosteli EFSA:a jääviyssääntöjen katsomisesta läpi sormien. Siksi Brysselissä oli jymypaukku, kun EFSA totesi neonikotinoidit mehiläisille vaarallisiksi.

Bayer ja Syngenta tiesivät etukäteen tarkkaan, mitä EFSAasta on tulossa ja milloin. Samana päivänä, kun virasto julkisti mehiläisraporttinsa, julkaistiin Bayerin ja Syngentan rahoittama vastaraportti, joka pelotteli, että neonikotinoidien kielto maksaisi maltaita, 17 miljardia viidessä vuodessa.

Se, että kemian jättifirmat toimivat näin, ei yllätä. Kummallista on, että EU-maiden viljelijöiden kattojärjestö, johon Suomen MTK:kin kuuluu, antoi nimensä raporttiin, eli lähti torjunta-ainevalmistajien mannekiiniksi.

EFSAn mielestä neonikotinoideilla ei pitäisi käsitellä mehiläispölytteisten kasvien siemeniä, kuten rypsiä, rapsia ja auringonkukkaa, eikä myöskään maissia, koska torjunta-ainetta tihkuu maissin sisältä pinnalle.

EUn komissio ehdottikin neonikotinoideille määräaikaista käyttökieltoa näiden kasvien viljelyssä. EU-maiden maatalousministerit käsittelivät asiaa maaliskuun puolivälissä.

Tietenkin Bayer ja Syngenta lobbasivat myös ministereitä. Jopa Brysselin lentokentällä oli iso Syngentan mainos. Liikkui huhuja oikeustoimilla uhkaamisesta.

Komissio lievensi ehdotustaan niin, että neonikotinoideja saisi käyttää syksyisin, kun mehiläisten lentokausi on ohi. Ministerit eivät saaneet aikaan päätöstä, eli määräenemmistöä ei syntynyt suuntaan eikä toiseen. Monimutkaisten sääntöjen mukaan asia palaa komissiolle. Toivon, että se pitää päänsä ja säätää kiellon.

Ranska on jo kieltänyt neonikotinoidit auringonkukan ja maissin viljelyssä ja Saksakin on asettanut rajoituksia. Britannian parlamentti kutsui Bayerin hiillostettavaksi, koska nikotiinijohdannaiset hajoavat luonnossa hitaammin kuin firma on väittänyt hakiessaan aineille käyttölupaa.

Komission ehdotettua neonikotinoidikieltoa Suomen maa- ja metsätalousministeriön virkamies kiirehti sanomaan, että Suomi vastustaa. Vihreät ministerit sanoivat, että asian päättää kyllä hallitus eivätkä virkamiehet. Loppujen lopuksi maatalousministerien kokouksessa Suomi äänesti tyhjää.

Takuulla neonikotinoideista luopuminen maksaisi jotakin. Mutta mehiläisten katoaminen maksaisi moninkertaisesti. Ja rypsi kasvaa luomupelloillakin.

Komission ehdottama määräaikainen kielto olisi mielestäni askel oikeaan suuntaan.

Komissio esitti myös, ettei neonikotinoideja saisi myydä kuin ammattilaisille. Pidän tätä perusteltuna. Kuka haluaisi pihallaan torjua kirvoja aineella, joka tappaa myös mehiläiset? Kuka haluaisi, että tällaisia aineita myydään kotipuutarhureille?

Ruoan tarve maailmassa kasvaa, ihmisiä on yhä enemmän. Samaan aikaan ilmastonmuutos heikentää satoja monissa väkirikkaissa maissa. Ei ihmiskunnalla ole varaa menettää mehiläisiä.

 

 

Avainsanat: mehiläiset, neonikotinoidit