Ei voi olla yhtä aikaa puhdas ja likainen

Print PDF Email

Helsingin Sanomissa 6.4. julkaistut johtaja Jyri Häkämiehen ja dosentti Taina Kurki-Suonion kirjoitukset kuvastavat Suomen kahtiajakoista ympäristöpuhetta. Toisaalta kehutaan, että olemme maailman puhtainta kärkeä ja matkalla ympäristötekniikan kärkimaaksi. Toisaalta vastustetaan kunnianhimoisia ympäristötavoitteita, mollataan ja vähätellään muiden maiden toimia.

Jyri Häkämies sanoo Saksan energiapolitiikan – joka suosii uusiutuvaa energiaa, mukaan lukien pientuotanto – johtaneen moninkertaisiin kustannuksiin. Lisäksi hän sanoo, että sitovat ilmastotavoitteet koskevat vain EU:ta ja Australiaa.

Häkämies sivuuttaa sen, että Durbanin ilmastokokouksessa joulukuussa 2011 tehtiin periaatepäätös siitä, että päästörajojen tulee koskea kaikkia maita seuraavassa ilmastosopimuksessa, josta parhaillaan neuvotellaan. Hiilidioksidin päästökauppa on alkanut tai alkamassa eri puolilla maailmaa, EU:n lisäksi se toimii jo USA:n koillisissa osavaltioissa, Kaliforniassa ja Australiassa sekä on alkamassa Kiinan taloudellisesti tärkeimmillä alueilla.

Saksan ja Tanskan toimet vihreän energiatekologian edistämiseksi ovat luoneet satojatuhansia työpaikkoja sekä myös globaalisti jouduttaneet uuden energiateknologian kehitystä. Ne tarjoavat lukemattomille kansalaisille mahdollisuuden suojella omin toimin ilmastoa, ja samalla hyötyä rahallisesti.

Kurki-Suonio väittää Suomen päästöjä pienemmiksi kuin Tanskan, mutta käyttää erikoista vertailua, päästöjä per kilowattitunti. Kansainvälisissä vertailuissa puhutaan kuitenkin päästöistä henkeä kohti. Tässä vertailussa Suomen päästöt olivat EEA:n mukaan vuonna 2011 yli 20 % Tanskaa suuremmat (Suomi 12,5 tonnia, Tanska 10,1 tonnia). Vuosien 1990 ja 2011 välillä Tanskan kokonaispäästöt laskivat 18,2 %, Saksan 26,4 % ja Suomen 4,3 %.

Ei voi olla yhtä aikaa puhdas ja likainen. Jos oma politiikkamme kohtelee silkkihansikkain energian tuhlaajaa ja saastuttajaa, emme voi nousta cleantechin mallimaaksi. Pelkkä tutkimus ja tuotekehittely ei luo cleantechin markkinoita kotimaassa, siihen tarvitaan päätöksiä, joilla ympäristönormeja tiukennetaan. Ei kannata ihmetellä, jos vientituotteiden kilohinta laskee, jos politiikka suosii bulkkituotantoa.

 

Satu Hassi
Euroopan parlamentin jäsen

Julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 15.4.2013

Avainsanat: cleantech, ilmasto