Ydinvoiman musta lokakuu

Print PDF Email

Ydinvoimalle on viime aikoina satanut huonoja uutisia.

Lokakuun 1. päivänä Fennovoiman toimitusjohtaja sai potkut. Firman hallituksen puheenjohtaja oli vaihdettu syyskuussa. Firma näyttää natisevan liitoksissaan, aikaisemmin tänä vuonna 10 prosenttia osakkeista omistavat osakkeenomistajat jättivät firman. Fennovoimahan haluaa rakentaa uuden ydinvoimalan Pyhäjoelle, mutta hankkeelle ei kuulu hyvää. Firma on muun muassa epäonnistunut yrityksessään saada ydinjätteet sijoitettua Olkiluodon Onkaloon. Tämä tarkoittaa että sen pitäisi etsiä ydinjätteelle ihan uusi sijoituspaikka ja se vie vuosia. Ennusteeni on, että Fennovoiman ydinvoimalaa ei koskaan rakenneta.

Samana päivänä säteilyturvakeskus STUK ilmoitti, että Olkiluodon Onkalossakin on puutteita, ei ole selvää, että ydinjäteluola saa rakennusluvan. Toisin sanoen edes Fortumin ja TVO:n eli Loviisan ja Olkiluodon ydinjätteiden loppusijoitus ei ole selvä.

Eikä siinä kaikki. Samaan aikaan Olkiluotoon kolmatta ydinvoimalaa koskeva rahakiista repesi entistä isommaksi. Sähköyhtiö TVO korotti vahingonkorvausvaatimuksensa voimalan myöhästymisestä 1,8 miljardiin. Voimalaa rakentava ranskalainen Areva-yhtiö iski takaisin lyömällä pöytään 1,9 miljardin korvausvaatimuksen.

Alkuperäisen aikataulun mukaanhan Olkiluodon kolmannen reaktorin olisi pitänyt jauhaa sähköä jo kesästä 2009. Nyt valmistumisaikatauluksi lupaillaan vuotta 2015, aikataulu on yli kaksinkertaistunut. TVO ja Areva ovat riidelleet miljardeista kansainvälisessä välimiestuomioistuimessa Haagissa jo vuosia. Ensimmäinen osapäätös tuli viime toukokuussa, sen voitti Areva, TVO joutui pulittamaan 125 miljoonaa euroa.

Muutamaa päivää myöhemmin EU-komissio julkaisi Euroopan 134 ydinvoimalan "stressitestin". Mukana olivat EU-maiden lisäksi myös Sveitsin, Ukrainan ja Kroatian laitokset. Ongelmia on paljon ja niiden korjaaminen maksaa komission mukaan 25 miljardia.

Olkiluoto ja Ruotsin Forsmark mainittiin erityisen vaarallisina, koska niissä kummassakin on sähkökatkon jälkeen jäähdytyksen pettäessä alle tunti käynnistää turvajärjestelmät. 

Yhdessäkään suomalaisessa lehdessä ei taidettu mainita, että ydinvoimaloiden EU-stressitestin ulkopuolelle oli jätetty muun muassa terrori-iskun ja inhimillisen erehdyksen seuraukset. Nämä uhkat jätettiin stressitestin ulkopuolelle ydinvoimalobbyn ja muun muassa Ranskan painostuksesta, koska tiedettiin etukäteen että tuskin mikään ydinvoimala selviäisi puhtain paperein.
http://www.greens-efa.eu/nuclear-stress-tests-8192.html

Säteilyturvakeskuksemme (STUK) kiirehti vähättelemään stressitestin tulosta. Mutta kannattaa muistaa, että maaliskuussa 2011 koetun kokoista maanjäristystä ja tsunamia oli Japanissa pidetty hyvin epätodennäköisinä ja siksi Fukushiman ydinreaktoreilta ei vaadittu tällaisia tapahtumia kestämään.

Teoriassa ydinvoimalat pitäisi suunnitella niin, että vakavan onnettomuuden todennäköisyyden pitäisi olla alle kerran sadassatuhannessa vuodessa reaktoria kohden. Tämä tarkoittaa, että nimenomaan pitäisi varautua myös sangen epätodennäköisiinkin tapahtumiin ja tapahtumaketjuihin.

Ydinvoiman takaiskut eivät koske pelkkää Suomea. 7.10. uutisoitiin Britannian ydinvoimahankkeiden uudesta takaiskusta. Saksalaiset sähköyhtiöt RWE ja Eon ovat jo aikaisemmin vetäytyneet Britannian ydinvoimahankkeista, koska niiden kotimaa Saksa luopuu ydinvoimasta. Nyt myös kiinalaiset sijoittajat lähtivät kävelemään. Espanjalainen sähköyhtiö Iberdola harkitsee seuraamista perässä.

Mutta ei hätää, vähän myöhemmin uutisoitiin, että Irlanti voisi tuottaa koko Britannian kaiken sähkön tuulivoimalla.

Britanniassa ydinvoimaohjelman takaiskut eivät näytä kuitenkaan lannistavan halua ilmastonsuojeluun. Maan energiaministeri nimittäin ehdotti hiilidioksidin hinnan korottamista ja ilmastotavoitteen tiukentamista, jota muuten jokin aika sitten esitti myös Britannian teollisuuden etujärjestö CBI.

Jos Suomessa vireillä olevat ydinvoimahankkeet toteutuisivat, olisimme väkilukuun suhteutettuna maailman eniten ydinvoimaan investoiva maa. Minun mielestäni kannattaisi kääntää nokka samaan suuntaan kuin valtaosa Eurooppaa kulkee, kohti uusiutuvaa energiaa.

Viime vuonna EU-maissa kytkettiin sähköverkkoon aurinko- ja tuulivoimaa enemmän kuin kaikkia muita energiamuotoja yhteensä. EU-komission viime keväänä julkaisema raportti siitä mistä eurooppalaisille saadaan töitä kertoi, että ylivoimaisesti suurin työllistämispotentiaali on "vihreissä teknologioissa".

Avainsanat: Areva, stressitestit, TVO, Ydinvoima