Turkkilaisen aseistakieltäytyjän ja ihmisoikeusaktivistin Halil Savdan vapauttaminen

Print PDF Email

Kirjallisesti vastattava kysymys komissiolle
Nikos Chrysogelos (Verts/ALE), Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), Bart Staes (Verts/ALE), Franziska Keller (Verts/ALE), Heide Rühle (Verts/ALE) ja Satu Hassi (Verts/ALE)
12.4.2012

Halil Savda pidätettiin 24. helmikuuta 2012 ja vietiin suorittamaan 100 päivän vankeustuomiota, jonka hän oli saanut "kansan vieraannuttamisesta armeijasta" Turkin rikoslain 318 artiklan perusteella. Hän oli ilmaissut 1. elokuuta 2006 julkisesti solidaarisuutensa kahden Libanonin sodasta kieltäytyneen ja vangitun israelilaisen aseistakieltäytyjän, Itzik Shabbatin ja Amir Pastarin, puolesta. Halil Savda sai tämän johdosta kesäkuussa 2008 vankeustuomion, jonka korkein valitustuomioistuin päätti marraskuussa 2010 pitää voimassa ja josta ilmoitettiin hänelle helmikuussa 2011. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun Halil Savda vangitaan omantunnon syistä. Halil Savda on istunut sotilasvankilassa myös 17 kuukauden ajan kieltäydyttyään asepalveluksesta vuonna 2004. Vuonna 2008 YK:n mielivaltaisia vapaudenriistoja käsittelevä työryhmä antoi johtopäätöksen, jonka mukaan nämä vangitsemiset olivat mielivaltaisia (Opinion 16/2008). Halil Savdaa uhkaa toinen, kesäkuussa 2010 annettu kuuden kuukauden mittainen vankilatuomio 318 artiklan loukkaamisesta. Ylin vetoomustuomioistuin käsittelee parhaillaan tapausta. Tutkinnassa on myös muita häntä vastaan nostettuja syytteitä artikla 318:n loukkaamisesta.

Kun otetaan huomioon, että:

– Euroopan neuvosto on puoltanut oikeutta kieltäytyä pakollisesta asepalveluksesta omantunnon syistä jo vuodesta 1967, jolloin parlamentaarinen yleiskokous antoi aiheesta ensimmäisen päätöslauselmansa, ja sittemmin tämän oikeuden tunnustamisesta on tullut edellytys valtioille, jotka haluavat liittyä järjestöön,

– Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi hiljattain asiassa Bayatyan vastaan Armenia antamassaan tuomiossa, että oikeus kieltäytymiseen omantunnon syistä taataan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklalla, jolla suojataan ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus,

komissiolle esitetään seuraavat kysymykset:

1. Mitä se aikoo tehdä turvatakseen aseistakieltäytyjien oikeudet Turkissa ja varmistaakseen Halil Savdan vapauttamisen?

2. Kun otetaan huomioon EU:n säännöstö ja Turkin liittymisperusteet, aikooko komissio vaatia Turkin rikoslain 318 artiklan kumoamista sen perusteella, että se rikkoo oikeutta sanavapauteen, joka taataan myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 19 artiklassa, joihin Turkin valtio kuuluu osapuolena?

 

Štefan Fülen komission puolesta antama vastaus
(5.6.2012)

Komissio on tietoinen arvoisien parlamentin jäsenten mainitsemasta tapauksesta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiosta.

Komissio on ottanut asian puheeksi Turkin viranomaisten kanssa ja seuraa sitä tiiviisti. Halil Savda pääsi 13. huhtikuuta 2012 ehdonalaiseen vapauteen sen jälkeen, kun ehdonalaisesta vapaudesta annettuun lakiin tehtiin hiljattain muutos, jolla lievennetään ehdonalaiseen vapauteen pääsyn ehtoja.

Turkin on EU:hun liittymisestä neuvottelevana maana turvattava kaikkien kansalaistensa perusoikeudet ja -vapaudet Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

Avainsanat: aseistakieltäytyjâ, ihmisoikeudet, kirjallinen kysymys