bodrum escort escort bodrum antalya escort escort antalya

Sähkökatkojen opetus: pitää suosia hajautettua sähköntuotantoa

Print PDF Email

Viikonloppuna sähköt katkesivat taas tuhansista kodeista. Tällä kertaa syyksi ilmoitettiin lumi. Lumisade on tietysti Suomen talvessa jymy-yllätys.

Tapaninpäivän myrskyn aiheuttamien sähkökatkosten jälkipuinnissa on puhuttu pääasiassa avojohtojen korvaamista maakaapeleilla. Yksi näistä puheenvuoroista, mielestäni oikein ansiokas, oli professori Jarmo Partasen kirjoitus viime viikon Talouselämä-lehdessä.

Mutta juuri kukaan ei ole ottanut puheeksi asian toista puolta: mahdollisuutta tuottaa sähköä hajautetusti, myös talo- ja tilakohtaisesti pienillä tuuliturbiineilla, hakekattiloihin yhdistettävillä mikroturbiineilla ja muilla uuden tekniikan ratkaisuilla.

Jopa aurinkopaneeli tuottaa sähköä Suomen talvessa, jos sen valokennopinta on asennettu pystyyn. Tosin uskoisin Suomessa useimmiten käytännöllisemmäksi vaihtoehdoksi talon katolle asennettuja pystyakseloituja tuuliturbiineita, jotka kauempaa katsoen näyttävät suunnilleen samalta kuin savupiiput.

Useimmissa EU-maissa niin sanottu syöttötariffi eli takuuhinta kannustaa tuottamaan sähköä uusiutuvalla energialla. Suomi otti takuuhinnan käyttöön yhtenä vihoviimeisistä EU-maista.

Useissa maissa takuuhinta kannustaa rakentamaan kaikenkokoista uusiutuvaan energiaan nojaavaa sähköntuotantoa, niin useiden megawattien voimaloita kuin myös talo- ja tilakohtaisia laitoksia.

Esimerkiksi Saksasta on tullut yksi aurinkosähkön teknologiajohtajista. Yli kymmenen vuotta sitten silloinen punavihreä hallitus käynnisti ”sadantuhannen katon” ohjelman, tavoitteena saada sadalletuhannelle katolle aurinkosähköpaneeli. Alkuperäiset tavoitteet on ylitetty jo moninkertaisesti.

Viime vuonna Saksassa asennettiin aurinkosähkön tuotantokapasiteettia yli 7000 megawattia. Se on paljon.

Suomessa on toisin. Tuulivoimasähkölle voi saada takuuhinnan vain, jos turbiini jauhaa sähköä yli megawatin teholla. Tämä sulkee pois talo- ja tilakohtaiset pienvoimalat.

Esimerkiksi talojen katoille asennetut pystyakseloidut tuuliturbiinit ovat Suomen takuuhintajärjestelmän ulkopuolella.

Jopa tukeen oikeutettujen biokaasulaitosten tehon alaraja on 600 kilowattia. Harvassa ovat ne karjatilat, joilla lanta riittää tähän. Biokaasunkin syöttötariffi sulkee siis enimmäkseen pois tilakohtaiset laitokset.

Miksi Suomi toimii eri tavalla kuin useimmat muut EU-maat?

Vain siksi, että pukit on päästetty kaalimaan vartijoiksi. Ensin suuret sähköyhtiöt saivat yli kymmenen vuoden ajan kokonaan estää syöttötariffin. Sitten niiden annettiin sanella ehdot sellaisiksi, että ne eivät kannusta pientuotantoon.

Suuret sähköyhtiöt eivät halua pientuotantoa kilpailijakseen. Ne väittävät sen tulevan hallinnollisesti kalliiksi. Kumma, kun muissa maissa pientuotannon suosiminen onnistuu.

Samat sähköyhtiöt ovat velttoilleet verkon kunnossapidossa ja korvanneet ilmajohtoja maakaapeleilla passiivisemmin kuin Ruotsissa.

Niinpä myrskyn katkoessa sähkölinjoja laajoilla alueilla ihmiset joutuivat pulaan, jopa viikoiksi. Kun ei ollut sähköä, edes vessat ja vesijohdot eivät toimineet, koska pumput eivät saaneet sähköä. Ei voinut ladata kännykkää eikä tietokonetta. Jopa kännykkätukiasemat lakkasivat toimimasta tunnissa parissa. Vain hyvällä onnella tämä ei aiheuttanut kenenkään kuolemaa.

Tällaista ei pitäisi sallia.

Sen lisäksi, että nopeutetaan sähköverkon maakaapelointia, Suomessakin pitää ruveta suosimaan talo- ja tilakohtaista sähköntuotantoa.

Vähintäänkin pitää pikapikaa säätää nettomittarointi. Se tarkoittaa, että silloin kun talo- tai tilakohtaisella tuuliturbiinilla tai vastaavalla tuotettua sähköä syntyy yli oman tarpeen, sähkömittari pyörii toiseen suuntaan. Ylijäämä menee paikalliseen verkkoon ja tuottaja saa ylijäämäsähköstä saman kilowattituntihinnan jolla hän ostaa sähköä verkosta.

Nykyaikaisella älytekniikalla on täysin mahdollista rakentaa talot sellaisiksi, että sähkökatkon aikana talo turvautuu vain omilla vempeleillä tuotettuun sähköön. Pienelläkin omalla tuotannolla voisi turvata ainakin tärkeimmät asiat, kuten vesipumput ja kännykän akun latauksen, vaikka tuskin porealtaita tai sähkölämmitettyjä lattioita.

Myös kännykkätukiasemilla pitäisi olla omat aurinkopaneelit tai tuuliturbiinit syöttämässä akkua, johon turvaudutaan, kun verkossa on sähkökatkos. Akkujen pitää pärjätä ainakin useita päiviä. On uskomatonta, että puhelinyhtiöiden on sallittu purkaa maaseudulta lankapuhelinverkko mutta niiden ei ole tarvinnut varmistaa, että kännykkäverkko toimii sähkökatkoksenkin aikana.

Myrskyt tuskin vähenevät. Viime marraskuussa YK:n ilmastopaneeli IPCC julkaisi raportin, jonka mukaan ilmastonmuutos tuo tullessaan yhä lisää äärisäitä, kuten kuivuuskausia, rankkasateita, myrskyjä ja tulvia.

Avainsanat: energia, hajautettu, sähköntuotanto, tuulivoima, uusiutuva energia, uusiutuvat