Rio+20 – kestävän kehityksen remontti

Print PDF Email

YK:n kestävän kehityksen Rio+20 -kokouksen tavoitteina ovat vihreän talouden rakentaminen kestävän kehityksen saavuttamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi, sekä kestävän kehityksen institutionaalisten puitteiden kehittäminen.

Kokous toimii seurantakokouksena vuoden 1992 Riossa järjestetylle YK:n ympäristö- ja kehityskokoukselle, jossa hyväksyttiin Agenda21 eli YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, YK:n ilmastonmuutoskonventti, joka loi pohjan 1997 Kioton sopimukselle, sekä biologista monimuotoisuutta koskeva biodiversiteettisopimus. Johannesburgissa 2002 maat sopivat mm. kemikaalien haittojen vähentämisestä, kalakantojen palauttamisesta kestävälle tasolle sekä biodiversiteetin häviämisen hidastamisesta.

 

Rio+20 tavoitteena kestävän kehityksen edistäminen

Kesäkuussa pidettävässä kokouksessa haetaan ratkaisuja köyhyyden poistamiseen ja ympäristötuhojen estämiseen. Tarkoituksena on uudistaa poliittinen sitoutuminen kestävään kehitykseen sekä arvioidaan tähänastisten sitoumusten toimeenpanoa. Osallistuvien maiden tavoitteena on hyväksyä selkeitä toimenpiteitä kestävän kehityksen edistämiseksi.

Rio+20 painopisteiksi on asetettu:
 
– työpaikat
– energia
– kestävät kaupungit
– ruokaturvallisuus
– kestävä maatalous
–  vesi
– meret
– katastrofivalmius

Riossa keskitytään kestävän kehityksen ja vihreän talouden tuomisessa kaikkeen taloudelliseen päätöksentekoon, sekä päätöksentekorakenteiden vahvistamiseen.

Vihreän talouden on tarkoitus luoda kasvua, työtä ja hyvinvointia siten, että luonnonvaroja hyödynnetään kestävästi. Kehityksen tulee olla taloudellisesti, ekologisesti että sosiaalisesti kestävää. Ympäristöhaittojen minimoiminen sekä resurssitehokkuuden lisääminen ovat avaimia tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Vihreä talous voi ratkaista ympäristö- ja talousongelmat samanaikaisesti. Talous on vihreää vain, jos se toimii luonnon kestokyvyn rajoissa ja turvaa ekosysteemin toiminnan.

Suuri haaste on köyhyyden vähentämisen ja luonnon kestokyvyn yhdistäminen. Kestävän kehityksen tavoitteiden on tarkoitus luoda puitteet vuoden 2015 jälkeiselle ajalle, jolloin YK:n vuosituhattavoitteet umpeutuvat. 

OECD:n raportin mukaan business as usual -linjasta koituu valtioille moninkertaiset kustannukset verrattaessa päästöjen vähentämiseen. Luonnonvarojen käytössä ja saastumisessa tulee vastaan kriittisiä pisteitä, joista ei ole enää paluuta. Näiden pisteiden ohittamisen ympäristöllisiä, taloudellisia tai sosiaalisia seurauksia ei useimmiten edes käsitetä. Näihin kuuluvat mm. lajien sukupuutto, ilmastonmuutos, pohjaveden liikakulutus sekä maaperän huononeminen.  Niin biodiversiteettikadon kuin ilmastonmuutoksen ja typpikuormituksen osalta kestävyyden rajat on jo ylitetty.

 

Kansainvälisen ympäristöhallinnon uudistaminen

Politiikan tutkijat Frank Biermann ja Steven Bernstein tekivät 30 muun johtavan asiantuntijan kanssa arvion ympäristö- ja kestävän kehityksen hallinnon tilasta Rion kokousta varten. Heidän johtopäätöksensä oli, etteivät hallinnon uudistustarpeet saa nykyisellään riittävää huomiota. Nykyjärjestelmä vaatii isoja muutoksia.

Kansainvälisten instituutioiden toiminta on lähestulkoon halvaantunut. Käytännön ratkaisuna tutkijat esittävät YK:n kestävän kehityksen toimikunnan korvaamista yleiskokouksen alaisella neuvostolla. Neuvoston tehokkaan toiminnan takaamiseksi G20-maille osoitettaisiin 50 prosenttia äänimäärästä.

Ympäristö- ja sosiaaliset tavoitteet tulisi myös valtavirtaistaa kaikkien taloudellisten instituutioiden toimintaan. Ilman tätä toimenpidettä päätöksenteko jää ristiriitaiseksi ja tehottomaksi. YK:n ympäristöohjelma olisi lisäksi korotettava täysimääräiseksi kansainväliseksi järjestöksi ja sille olisi taattava riittävät resurssit.

Nämä uudistukset lähettäisivät myös signaalin yksityiselle sektorille osallistua ja investoida vihreämmin.

 

Luonnonvarojen käyttö kestäväksi

Luonnonvarojen käytön tehostaminen on välttämätöntä kulutuksen saamiseksi kestävälle tasolle. Kierrättäminen sekä kulutuksen vähentäminen ovat tärkeitä keinoja. Kun kierrätystä tehostetaan, voidaan esimerkiksi vähentää kaivosteollisuutta ja siitä aiheutuvia ympäristöhaittoja.

Luonnonvarojen käyttö tulee erottaa taloudellisesta kasvusta niin, että luonnonvarojen kokonaiskulutus alkaa kasvaa hitaammin kuin talous. Päämäärä on saada luonnonvarojen kulutus pienenemään samalla kun talous kasvaa.

 

Rio+20 viralliset sivut:
http://www.uncsd2012.org/rio20/about.html

 

Avainsanat: kestävä kehitys, Rio+20, UNEP, vihreä talous, YK