Päivittäistavarakaupan keskittyminen

Print PDF Email

Komission vastaus»

Kirjallinen kysymys komissiolle
Satu Hassi ja Tarja Cronberg (Greens/EFA)
20.3.2012

Päivittäistavarakauppa Suomessa on Euroopan keskittyneintä (n. 80% markkinoista kahden suurimman ketjun hallussa). Keskittyminen rajoittaa kilpailua ja on tuonut epäterveitä käytäntöjä. Esimerkiksi tuottajat joutuvat usein maksamaan kauppaketjuille markkinointirahaa, jonka ainut vastine on tuotteen pääsy kaupan valikoimaan. Tuottaja saatetaan myös velvoittaa lunastamaan myymättömäksi jääneet tuotteet. Lisäksi kaupat hinnoittelevat ulkopuolisten tuottajien tuotteet huomattavasti kalliimmiksi kuin omat tuotemerkkinsä.

Suurilla kauppaketjuilla on suhteettoman suuri neuvotteluvoima tuottajiin nähden. Riskin siirtäminen tavaran toimittajille korottaa hintoja, heikentää uusien toimijoiden pääsyä markkinoille ja pienempien tuottajien mahdollisuuksia pysyä markkinoilla. Keskittyneisyydestä seuraa, että tuottajien on lähes välttämätöntä päästä markkinajohtajien valikoimiin. Tästä kaikesta seurauksena ovat kohonneet kuluttajahinnat, valikoimien yhtenäistyminen ja kuluttajan valinnanmahdollisuuksien kaventuminen.

Pellervon Taloustutkimuksen raportissa "Voimasuhteet ruokamarkkinoilla" (2011) todetaan, että päivittäistavarakauppojen osuus elintarvikkeiden hinnasta on noussut 8 prosenttiyksikköä vuosien 2000 ja 2009 välillä. Samalla maatalouden ja elintarviketeollisuuden osuudet ovat pienentyneet. Taustalla ovat kaupan kasvaneet mahdollisuudet kilpailuttaa tuottajia sekä toisiaan että tuontituotteita vastaan.

Kauppojen lukumäärä Suomessa lähes puolittui vuosien 1990 ja 2010 välillä, 6000:sta 3300:aan. Suurin osa lakkautetuista kaupoista oli alle 200m2 pienmyymälöitä. Suurimmat myymälät, jotka muodostavat 10% myymälöiden lukumäärästä, vastaavat nyt 50 prosentista myynnin arvosta. Kaupan keskittyminen taajamien ulkopuolella oleviin suuryksiköihin syrjii autottomia kuluttajia ja lisää liikenteen hiilidioksidipäästöjä.

Katsooko komissio kaupan keskittymisen ja siihen liittyvien käytäntöjen olevan määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä? Jos näin on, aikooko komissio puuttua Suomen kahden suurimman päivittäistavarakauppaketjun määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön? Aikooko komissio ryhtyä toimiin pienten ja keskisuurten päivittäistavarakauppayritysten kilpailumahdollisuuksien parantamiseksi?

Joaquín Almunian
komission puolesta antama vastaus
(16.5.2012)

Pitkälle keskittyneiden markkinoiden ja määräävän aseman väärinkäytön välillä ei ole automaattista yhteyttä. Mahdollinen määräävän aseman väärinkäyttö on analysoitava aina tapauskohtaisesti. Komissiolle ei ole esitetty virallista kantelua mahdollisesta kilpailusääntöjen rikkomisesta Suomen vähittäismyyntimarkkinoilla.

Komissio on pyrkinyt edistämään vuoropuhelua EU:n elinkeinoelämän järjestöjen välillä elintarvikeketjun toiminnan parantamista käsittelevän korkean tason foorumin puitteissa. Tarkoituksena on poistaa toimitusketjusta epäoikeudenmukaiset sopimuskäytännöt. Yksitoista elinkeinoelämän järjestöä pääsi vuonna 2011 sopimukseen hyviä toimintatapoja koskevista periaatteista . Komissio kehotti niitä sopimaan periaatteiden soveltamisesta ja täytäntöönpanosta kesäkuuhun 2012 mennessä. Riippuen tämän prosessin tuloksesta ja sovitun itsesääntelyyn perustuvan täytäntöönpanomekanismin uskottavuudesta komissio päättää, tarvitaanko lisää EU-tason toimia.

Kuten sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa todetaan, komissio aikoo käynnistää aloitteen, joka koskee yritysten välisten sopimattomien käytäntöjen torjumista. Se on odotettavissa vuoden 2012 jälkipuoliskolla.

Vuonna 2011 esittämässään maaseudun kehittämisen tukemista koskevassa ehdotuksessa  komissio ehdottaa alkutuottajien ottamista paremmin mukaan elintarvikeketjuun, paikallismarkkinoiden kehittämistä ja toimitusketjujen lyhentämistä.

SEUT-sopimuksen 173 artiklan mukaisessa kertomuksessaan  komissio puolestaan teki sen johtopäätöksen, että Suomen elintarvike- ja vähittäiskaupan yritystoiminnan rakenteet ovat erittäin keskittyneet. Neuvosto suositti Suomelle toimenpiteiden toteuttamista palvelualan avaamiseksi uudistamalla sääntelykehys ja poistamalla tarpeettomat rajoitukset, jotta palvelualan markkinoille pääsy helpottuisi. Kilpailunrajoitukset ovat Suomessa lähinnä rakenteellisia, ne liittyvät esimerkiksi vähittäiskaupan rakentamisen suunnitteluun. Ne kuuluvat kansallisten rakenneuudistusten piiriin. Komissio suhtautuu myönteisesti Suomen hallituksen aloitteeseen käynnistää uusi tervettä kilpailua koskeva ohjelma.

 

Avainsanat: kaupan keskittyminen, kirjallinen kysymys