Onko takatalvi säiden ”globaalia omituistumista”?

Print PDF Email

On huhtikuun alku, mutta hanget hohtavat valkoisina Tampereella. Toissayönä pihallemme satoi suunnilleen 40 cm uutta lunta. Eilen Pyynikillä kävellessä tuntui kuin olisi Lapissa, paksut hanget hohtivat kirkkaassa huhtikuun auringossa.

Onko ilmastonmuutos peruttu?

Yksi yksittäinen sääilmiö ei tietenkään todista ilmastonmuutoksesta sitä eikä tätä, eikä muutama vuosikaan, kyse on pitemmän ajan muutoksista.

Mutta juuri viime viikolla IPCC julkisti raportin, jonka mukaan ilmastonmuutos tulee lisäämään erilaisia sään ääri-ilmiöitä, kuten pahoja myrskyjä, kuivuuksia ja helleaaltoja, voimakkaampia trooppisia pyörremyrskyjä, ja kaikki tämä tulee kalliiksi.

IPCCn raportti: http://www.documentcloud.org/documents/329332-managing-the-risks-of-extreme-events-and.html

Uutisia aiheesta:
http://www.google.com/hostednews/afp/article/ALeqM5gNhbPfXyBsosOUdDiHvtarSxC_fg?docId=CNG.26c55fbe5d76c994d00951f5556fe438.91
http://www.nytimes.com/2012/03/29/science/earth/arctic-sea-ice-eyed-for-clues-to-weather-extremes.html?ref=earth
http://www.poconorecord.com/apps/pbcs.dll/article?AID=/20120329/NEWS90/203290336/-1/NEWSMAP
http://www.usatoday.com/weather/climate/globalwarming/story/2012-03-28/climate-change-global-warming-weather-disasters-floods-droughts-storms/53826590/1

Raportin johtaviin kirjoittajiin kuuluva Stanfordin yliopiston Chris Field sanoi että säiden aiheuttamat vahingot liittyvät juuri äärisäihin. Intian miljoonakaupunki Mumbaissa riskit ovat erityisen suuret tulvien, myrskyjen ja merenpinnan nousun vuoksi. Vuonna 2004 kaupungissa satoi vettä kerralla melkein metri, yli tuhat ihmistä kuoli ja vahingot olivat valtavat. Noin 2,7 miljoonaa ihmistä elää tulva-alttiilla alueilla.

Muita kaupunkeja erityisen suuressa vaarassa ovat Miami, Shanghai, Guangzhou, Ho Chi Minhin kaupunki, Yangon ja Kolkata.

Yhdessä tätä raporttia koskevassa uutisessa sanottiin, että on odotettavissa säiden ”global weirding”, globaali omituistuminen.

Toissayön lumisade ei ehkä ole ihan äärisää, mutta oli se ainakin erikoinen. Muistan ennenkin lumisateita huhtikuussa ja pääsiäisenä, mutta en tällaisia määriä. Sen sijaan muistan useankin uutisen tutkimusraporteista, joissa on sanottu sateiden lisääntyvän muun muassa Pohjois-Euroopassa, ja että yhä suurempi osa sateista tulee rankkasateina. Riippuu tietysti lämpötilasta, tuleeko sade vetenä vai lumena.

Globaalia omituistumista lienee sekin, että maaliskuun 13.-19. päivinä USAssa yli 1000 paikkakunnalla ylitettiin siihenastiset saman vuodenajan lämpöennätykset.

Viime viikkoina on tullut paljon muitakin ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia. 11.3. Nature Climate Change julkaisi raportin, jonka mukaan Grönlannin jään sulamiseen voi riittää pienempikin ilmaston lämpeneminen kuin aikaisemmin on arvioitu.

Aikaisemmin on katsottu, että Grönlannin sulamiseen tarvitaan 1,9-5,1 asteen lämpeneminen, todennäköisin arvo on 3,1 astetta. Uuden, saksalaisessa Potsdam-instituutissa tehdyn tutkimuksen mukaan Grönlannin sulamiseen riittää 0,8-3,2 astetta, todennäköisin arvo 1,6 astetta.

Tämä tarkoittaa, että ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen ei riittäisi estämään Grönlannin sulamista ja merenpinnan nousua yli 6 metrillä. Tuon tutkimuksen alaraja, 0,8 asteen lämpeneminen esiteolliseen aikaan verrattuna, on jo tapahtunut.

Nykytiedon mukaan Grönlanti ei sula meidän elinaikanamme. Mutta jos lämpötila ylittää sulamiskynnyksen tarpeeksi pitkän aikaa, sen sulamista kokonaan ei enää voida peruuttaa, vaikka ilmasto jäähtyisi entiselleen.

EUn komissioon nimettiin vuoden alusta uusi tieteellinen pääneuvonantaja, samaan malliin kuin Britannian hallituksella. Hän on molekyylibiologi Anne Glover. Maaliskuun puolivälissä hän varoitti EU-hallituksia lepsuilemasta ilmastonsuojelussa talousvaikeuksien varjolla.

”Jos ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei hillitä, joudumme kokemaan kertakaikkisen kaamean konfliktien ja pakolaisuuden aikakauden, kunnes maailman väestö alkaa vähetä hyvin nopeasti”, hän varoitti.

Glover neuvoi myös teollisuutta suuntautumaan uudella tavalla. Hän otti esimerkiksi autoteollisuuden, joka alkaa kohta neuvotella päästörajoista vuodelle 2020. ”Kun ihmisiltä kysytään, uskotteko vuonna 2020 tai 2030 ajavanne autoa, joka toimii bensiinillä tai dieselillä, ylivoimainen enemmistö vastaa ei. Eurooppalaiset uskovat autojensa käyttövoiman olevan ympäristöä saastuttamatonta”, hän sanoi.

Mitä tulee talviin, Britannian Met Officen johtava tutkija Julia Slingo kertoi maaliskuun puolivälissä maansa parlamentin ympäristövaliokunnalle, että Pohjoisen jäämeren jään sulaminen aiheuttaa Pohjois-Euroopassa kylmempiä talvia.

Samasta aiheesta muuten New Scientist julkaisi 17.12.2011 artikkelin ”Wild winters”, jossa selitettiin, että perinteisesti pohjoisnavan ympärillä oleva kylmä ilmamassa pysyy kohtalaisen hyvin aloillaan voimakkaan tuulen, polaarisuihkuvirtauksen ansiosta. Polaarisuihkuvirtaus aaltoilee aina jonkin verran, muta viime vuosina se on aaltoillut normaalia enemmän. Kylmää ilmamassaa on lupsahdellut etelämmäs kuin tavallisesti, ja toisaalla lämpimämpi ilma on ulottunut tavallista pohjoisemmaksi.

Tämän johdosta joillakin seuduilla, kuten Pohjois-Euroopassa, on koettu erityisen kylmiä talvia. Sen sijaan esimerkiksi Grönlannissa on ollut tavallista lämpimämpää. Syytä polaarisuihkuvirtauksen heikkenemiseen ei tunneta tarkkaan, mutta yksi mahdollisuus on Pohjoisen jäämeren jään sulaminen, jonka takia meri imee enemmän auringon energiaa kuin ennen. Tämä pienentää kylmien ja lämpimien ilmamassojen välistä lämpötilaeroa, josta polaarisuihkuvirtaus saa energiansa.

Vaikka ei välittäisi ilmastonmuutoksesta, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu aiheuttaa väistämättä myös valtamerien happamoitumisen. Reutersin 1.3. julkaiseman uutisen mukaan valtamerten happamoituminen voi olla nopeampaa kuin koskaan 300 miljoonaan vuoteen. Tämä perustuu tutkimukseen, jonka 21 tutkijaa USA:sta, Britanniasta, Hollannista, Saksasta ja Espanjasta ovat tehneet 300 miljoonan vuoden taa ulottuvan geologisen aineiston perusteella.

Jos merten happamoituminen ylittää kriittisen rajan, kalkkikuoriset otukset kuten korallit ja simpukat häviävät, koska ne eivät enää pysty muodostamaan kuorta. Tämä tarkoittaisi aika monen muunkin lajin häviämistä merissä.

Avainsanat: äärisäät, ilmasto, talvi