Öljyriippuvuus osa talousongelmia

Print PDF Email

Jo kolmatta vuotta uutisten jatkokertomuksena on ollut eräiden EU-maiden ylivelkaantuminen ja yhteisvaluutta euron horjunta. Lääkkeeksi tarjotaan talouskasvua. Samaan aikaan riittää viestejä ihmiskuntaa uhkaavien ympäristöongelmien kärjistymisestä.

YK:n ympäristöohjelma UNEP:in Global Environmental Outlook sekä 22 huippututkijaa Nature-tiedelehdessä varoittivat äskettäin, että jos meininki ei muutu, yhteiskuntien elinehdot mullistava jyrkkä romahdus voi olla edessä.

Afrikkaa aavikoituu, sademetsiä tuhoutuu, kalakannat hupenevat, sekä tulvat että kuivuuskaudet pahenevat. Viidesosaa selkärankaisista uhkaa sukupuutto. 90 % vesi- ja kalanäytteistä sisältää torjunta-aineita, siis myrkkyjä.

Voiko talousongelmia ratkaista ilman että ympäristöongelmat entisestään pahenevat, tai ympäristöongelmia pahentamatta talouden kurimusta?

Saksalainen kollegani Sven Giegold on julkaissut mielenkiintoisen analyysin Euroopan velkaongelmien yhteydestä ympäristön kannalta kestämättömään energiankäyttöön.

Giegold osoittaa, että vaihtotaseen vaje on viime 10 vuoden ajan kasvanut ja pienentynyt yhtä jalkaa energian ja raaka-aineiden tuontilaskun kanssa, josta leijonanosan muodostaa fossiilienergia, etenkin öljy. Näin on sekä koko EU:ssa että euroalueella. Pienentämällä fossiilienergian tuontilaskua kolmanneksella EU pääsisi eroon vaihtotaseen vajeesta.

Myös kriisissä tai sen partaalla olevien Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian kohdalla tämä yhteys on varsin selvä.

Valtiontalous on eri asia kuin kansantalous. Mutta jos kansantalous velkaantuu eli vaihtotase on miinuksella, valtiokin velkaantuu ennen pitkää.

Kreikalla, Irlannilla, Portugalilla, Espanjalla ja Italialla on suuret aurinko- ja/tai tuulienergiavarat. Niistä Espanja onkin rakentanut rivakasti tuulivoimaa ja Irlanti tulee perässä. Kreikalla, Portugalilla ja Italialla sen sijaan on paljon parantamisen varaa.

Yksi mielenkiintoisimmista ehdotuksista talouskriisin ratkaisemiseksi onkin auttaa kriisimaita nopeuttamaan siirtymistä uusiutuvaan energiaan.

Koko EU:ssa on järkevää tehostaa investointeja uusiutuvaan energiaan sekä energiapiheihin ratkaisuihin. Ne vähentävät tuontienergialaskua ja parantavat talouden tasapainoa. Ei liene sattuma, että EUn vahvin talous Saksa on myös vihreän energiatekniikan edelläkävijä.

Saksalainen Potsdam-instituutti on arvioinut, että Eurooppaan voitaisiin luoda kuusi miljoonaa uutta työpaikkaa tiukentamalla EU:n ilmastotavoitetta. EU-komission mukaan vihreässä energiassa on Euroopan selvästi suurin uusien työpaikkojen potentiaali, 10 miljoonaa uutta työpaikkaa tällä vuosikymmenellä.

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että ympäristönsuojelu haittaa taloutta. Kokemus ei tätä tue, mutta yhä uudestaan ja uudestaan näin väitetään.

Suomi teki parhaansa löysentääkseen esimerkiksi EU:n energiansäästödirektiiviä. Toisaalta torstain Kauppalehti kuitenkin kertoo, miten valtavat vientimarkkinat energiansäästön osaajia odottavat Venäjällä, joka kuluttaa kansantuoteyksikköä kohden yli 10 kertaa enemmän energiaa kuin Saksa.

Osaamisen myynnissä pärjää parhaiten se, jolla on näyttöä kotikentällä. Siitäkin syystä Suomen oma etu olisi pyrkiä energiapihiyden eturiviin.

Ympäristön tutkijat varoittavat, että ympäristöongelmat voivat pahentaa toinen toisiaan. Yksi esimerkki on ilmastonmuutokseen liittyvä merien happamoituminen, josta puhutaan hyvin vähän.

Kun hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa, osa liukenee meriin. Tämä hidastaa ilmastonmuutosta, mutta happamoittaa meriä. Kun meriveden happamoituminen saavuttaa tietyn rajan, kalkkikuoriset eliöt kuolevat. Niitä ovat esimerkiksi korallit, simpukat ja ravut.

Happamoituminen uhkaa myös eläinplanktonia, merten ravintoketjujen kivijalkaa. Jos se häviää, aikamoinen osa merielämästä menee samaa tietä. Merten happamoituminen on ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa varmaa, se on peruskemiaa.

Usein ajatellaan, ettei köyhällä ole varaa ajatella ympäristöä. Asian voi nähdä myös toisin päin, juuri köyhällä ei ole olla ajattelematta ympäristöä. Jos vettä ei ole turvallista juoda tai jos menetetään merenelävät, joista yli kolmasosa ihmiskunnasta on riippuvainen valkuaisen lähteenä, eniten kärsivät köyhät.

Tilannetta voisi verrata taloon, joka lahoaa, koska katto vuotaa. Onko asukkailla varaa korjata katto? Vai onko heillä varaa antaa talon mennä pilalle?

On syytä muistaa, että ei ole Linnunradan Punaista Ristiä, joka järjestäisi Maan asukkaille hätämajoituksen ja soppatykin.

Mieluummin korjataan katto ennen kuin seinät ja lattiat ovat pilalla. Vihreät energiaratkaisut auttavat sekä talousongelmiin, tuontienergialaskun pienentämisen kautta, että ilmastonmuutokseen.

 

Kolumni Hämeen sanomissa 17.6.2012

Avainsanat: ilmastonmuutos, öljy, öljyriippuvuus, talous, ympäristö