Oikeus terveyteen – vai saastutukseen?

Print PDF Email

Oikeus saastuttaa on Suomen elintärkeä kansallinen etu, näin voisi päätellä laivojen uusien saasterajojen nostattamasta kohusta.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun teollisuus valittaa saasteiden suitsimisen johtavan perikatoon. Miten oikeaan aikaisemmat "susi tulee" -ennusteet ovat osuneet?

2008 EU:ssa väännettiin kättä henkilöautojen hiilidioksidirajoista. Räväkimmät lobbarit sanoivat ehdotettuja päästörajoja fysiikan lakien vastaisiksi, maltillisemmat väittivät autojen hintojen nousevan tolkuttomiksi. Kuinka kävi? Ennen vuotta 2008 uusien autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö kilometriä kohden oli alentunut vain 1,2 prosenttia vuodessa, siitä alkaen vuosivauhti reipastui 4 prosenttiin. Uusien autojen veroton reaalihinta on laskenut.

Rikkipäästöjen rajoittaminen alkoi noin 30 vuotta sitten. Silloin Suomessa ja muuallakin Euroopassa sateet olivat muuttuneet happamiksi. Havupuut kärsivät neulaskadosta. Suomessa jotkin pienet järvet olivat niin happamia, että kalat kuolivat. Kun tehtaita ja voimalaitoksia vaadittiin puhdistamaan rikkidioksidipäästönsä, kuultiin tuttu virsi: tehtaat menevät nurin, tulee kurjuus ja työttömyys. Noista päivistä tehtaiden, voimalaitosten ja autojen rikkipäästöjä on alennettu 90 prosenttia. Suomen teollisuustuotanto on 80-luvun lopulta yli kaksinkertaistunut.

80-luvulla havaittiin meitä ultraviolettisäteilyltä suojaavassa yläilmakehän otsonikerroksessa aukko. Sen aiheuttajaksi todettiin jäädytyslaitteiden ja suihkepullojen CFC-kaasut. Teollisuus väitti CFC-aineiden kieltämisen vievän useita teollisuudenaloja nurin. Silti Montrealissa sovittiin 1987 CFC-aineiden tuotannon puolittamisesta. Homma sujui niin hyvin, että muutamaa vuotta myöhemmin CFC-aineiden tuotanto päätettiin lopettaa kokonaan.

Vaikka ilmansaasteita on vähennetty, edelleen ne vahingoittavat terveyttämme. Euroopan ympäristövirasto EEA kertoi syyskuussa, että ilmansaasteet lyhentävät EU-kansalaisen elämää keskimäärin 8 kuukaudella, joillakin alueilla 2 vuodella.

Laivojenkin saasteiden vähentämiseen on olemassa monia ratkaisuja, kuten savukaasupesurit ja nesteytetyn maakaasun käyttö polttoaineena. Suomalainen Wärtsilä valmistaa laitteita molempiin.

Ympäristöteknologia, cleantech, on Suomessa kasvanut jo suureksi teollisuudenalaksi. Viime vuonna sen liikevaihto oli 21,8 miljardia euroa, paperiteollisuuden vähän alle 15 miljardia. Cleantech työllisti Suomessa Sitran mukaan 30 000 ihmistä, paperiteollisuus 23 000.

Miksi Suomen teollisuuden edun nimissä yhä kuuluu pelkästään ympäristönsuojelun jarruttajien ääni? Eivätkö päätökset, jotka luovat markkinoita puhtaan teknologian osaajille, ole Suomen teollisuuden etu?

Julkaistu Aamulehdessä 1.10.2012

Avainsanat: cleantech, ilmansaasteet, rikkipäästöt, terveys, ympäristönsuojelu