Itämeren laivojen uusi rikkiraja

Print PDF Email

Vuoden 2015 alusta Itämerellä kulkevien laivojen polttoaineen rikkiraja laskee 1 prosentista 0,1 prosenttiin. Myös tämä on kerrottu minun aikaansaannoksekseni, mm eduskunnan täysistunnossa.

Miten se oikeasti meni?

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti vuonna 2008, että niin sanotuilla rikkirajoitusalueilla laivapolttoaineen rikkiraja alenee 1 prosentista 0,1 prosenttiin. Tämän päätöksen hyväksyi Suomen puolesta Vanhasen II hallitus. Asiaa hoiti liikenneministeriö, jota johti ministeri Anu Vehviläinen.

Itämeri on yksi IMOn rikkirajoitusalueista. Muita ovat Pohjanmeri, Englannin kanaali sekä USAn ja Kanadan rannikot 200 mailin etäisyydelle rannasta. Itämeri on tullut rikkirajoitusalueeksi Suomen ja muiden Itämeren rantavaltioiden ehdotuksesta vuodesta 2005 alkaen. Kaikkien laivojen pitää siellä noudattaa IMO-rajoja.

Muilla merillä laivapolttoaineen rikkiraja on nyt 3,5 % ja vuonna 2020 se laskee 0,5 prosenttiin, joskin tätä aikarajaa voidaan lykätä 5 vuodella.

Olen raportööri direktiiville, jolla EU panee toimeen IMOn uudet rikkirajat. EU-direktiivillä ei voi löysentää IMOn päättämiä rajoja eikä lykätä niiden voimaantuloa. Sen sijaan sillä voidaan yhtenäistää toimeenpanoa, mm. varmistaa, että laivat voivat puhdistaa savukaasunsa sen sijaan että siirtyisivät puhtaampaan (ja kalliimpaan) polttoaineeseen (minkä IMO periaatteessa sallii, mutta jättää asian jäsenmaidensa ratkaistavaksi, joka ilman EU-direktiiviä voisi johtaa siihen, että esimerkiksi Itämerellä ja Pohjanmerellä savukaasupesurien vaatimukset olisivat erilaiset). Savukaasujen puhdistaminen tulee ainakin puolta halvemmaksi kuin polttoainevaihto. Muita asioita, joita direktiivillä voidaan tehdä, ovat

– helpottaa valtionavun sääntöjä savukaasupesurihankintoihin siirtymäkauden ajaksi

– säätää tiukennetut rikkirajat myös eteläisen Euroopan merille.

EU-parlamentin ympäristövaliokunta tukee näitä molempia ja ajan niitä myös itse.

Parlamentin raportööri ei voi sanella direktiiviä, hän vetää asiaa koskevat neuvottelut parlamentin sisällä sekä on parlamentin neuvottelija kun lopullisesta lakitekstistä neuvotellaan parlamentin, ministerineuvoston ja komission välillä.

Olin myös nykyisen ”laivarikkidirektiivin” raportööri. Sillä pantiin EU-maissa toimeen IMOn ensimmäinen raja rikkirajoitusalueille. Se oli 1,5 %. Samalla direktiivillä säädettiin sama raja myös eteläisillä merillä kulkeville matkustajalaivoille. Direktiivin yhteydessä tehtiin periaatepäätös edistää IMOssa rikkirajojen alentamista edelleen. Tämän direktiivin parlamenttikäsittelyssä parlamentti ajoi sitä, että kaikille Euroopan merille laivojen rikkirajaksi tulee 0,5 %.

Kannatanko?

Kannatan IMOssa säädettyjä rikkirajoja mutta myös sitä, että rikkirajoja tiukennetaan myös eteläisen Euroopan merillä. Laivojen aiheuttamien ilmansaasteiden arvioidaan aiheuttavan vuodessa 50 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Tätä kirjoitettaessa lopullinen neuvottelutulos parlamentin, ministerineuvoston ja komission välillä direktiivistä ei ole vielä tiedossa.

Mitä sitten tapahtui?

Rikkidirektiivi astui voimaan vuoden 2015 alussa.

Teollisuuskoneiden ja -laitteiden, autojen, metsäsektorin tuotteiden ja metallien vienti ei romahtanut – päinvastoin:
http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-vienti-pysyi-miinuksella-lukujen-takana-kuitenkin-iloinen-yllatys-3485474

Rikkidirektiivin kustannukset ennakoitua pienemmät – alle kolmannes ennakkoarvioista:
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/rikkidirektiivin-kustannukset-ennakoitua-pienemmat/M5rsLFLu

Wärtsilän valmistamat rikkipesurit käyneet kaupaksi:
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/wartsila-laivojen-rikkipesurit-kayvat-kaupaksi/tfYkzRSD

Turun telakan valmistamille, rikkipäästöttömille LNG laivoille on kysyntää:
http://www.talouselama.fi/uutiset/turku-sai-nyt-kahden-miljardin-euron-lng-ruiskeen-3478087

Itämeren alueen hengitysilma puhdistui:
http://yle.fi/uutiset/laivojen_paastot_romahtivat_itamerella__hengitysilma_puhdistui/9144444