hibaby

Dioksiinipoikkeus poistettava Itämeren lohelta

Print PDF Email

Suomessa ja Ruotsissa on vielä tämän vuoden loppuun oikeus Itämeren silakan ja lohen kaupalliseen pyyntiin. Tällä hetkellä neuvotteluja käydään uudesta asetuksesta, jossa poikkeuksesta tulisi pysyvä. Myös Latvia haluaa mukaan lohipoikkeukseen.

Silakan osalta asia on selvä. Silakan terveyshyödyt ylittävät selvästi sen sisältämän dioksiinin tuomat haitat, jos riskiryhmät kuten lapset ja odottavat äidit välttävät sitä. Jos silakka poistuisi ruokavaliosta, se ei korvautuisi millään muulla kalalla varsinkaan iäkkäämmillä ihmisillä. Itämeren silakkakannat eivät myöskään ole uhattuina. On perusteltua jatkaa silakan dioksiinipoikkeusta.  

Lohen osalta on aivan toisin. Erityisen huolestuttavaksi asian tekee se, että Itämeren lohikantojen tila on vuosi toisensa jälkeen heikentynyt. Syy on yksinkertainen: laillinen ja laiton kalastus avomerellä ja rannikolla verottaa lohikantoja niin, että yhä harvempi lohi pääsee jokiin saakka jatkamaan sukua. Jos tämä jatkuu, olemme vaarassa menettää Itämeren lohen lopullisesti.

Itämeren suurimpaan lohijokeen, Tornionjokeen nousi RKTL:n arvion mukaan viime vuonna enintään 19 000 lohta. Määrä on vain puolet edellisvuotisesta.

Merikalastuksen vaikutus havaittiin konkreettisesti 1990-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin merikalastukselle asetetuista pyyntirajoituksista seurasi, että Suomen ainoiden Itämereen laskevien luonnonlohijokien, Tornionjoen ja Simojoen lohisaaliit nousivat reippaasti.

Lohen avomerikalastuksen taloudellinen arvo ei sekään ole merkittävä. RKTL arvioi viime vuonna, että lohen osuus oli vain alle 3,5 prosenttia merialueen ammattikalastuksen saaliin koko arvosta.

Kun nyt Latviakin haluaa itselleen poikkeuksen, niin on pelättävissä että se vain kiihdyttää Itämeren lohikantojen romahdusta. Toisaalta kaupallisten markkinoiden väheneminen vaikuttaisi välillisesti myös laittoman kalastuksen kannattavuuteen.

Mielestämme enää ei olekaan perusteltua hakea eikä myöntää Itämeren lohen dioksiinipoikkeukselle jatkoa. Itämeren luonnonlohi ei ole tavallisten ihmisten arkiruokaa ja se on helposti korvattavissa muilla kaloilla. Pitoisuuksien kannalta tarkasteltuna silakkaa syöviin lohiin kertyy runsaasti dioksiinia. Mutta ympäristöllinen perustelu lohikantojen turvaamisesta on kaikkein tärkein.

Antaessaan uutta asetusehdotusta komission olisikin huomioitava myös päätöksen ympäristövaikutukset. Itämeren lohen dioksiinipoikkeuksen lopettaminen olisi kestävää politiikkaa eikä Suomen tulisi lohelle dioksiinipoikkeusta edes ajaa.

Satu Hassi
Liisa Jaakonsaari
Ville Itälä
Hannu Takkula
 

Mielipidekirjiotus Helsingin Sanomissa 16.7.2011