Toivoa vai ei?

Print PDF Email

Vihreä Lanka  3.4.2009

Olin alkuviikosta Washingtonissa perustamassa kansainvälistä ilmasto- ja energiaturvallisuuskomissiota, johon on kutsuttu mukaan 27 parlamentaarikkoa eri puolilta maailmaa.

Istuimme suunnilleen kolmen huoneen korkuisessa USA:n kongressin valiokuntasalissa, joka toi mieleen Tuulen viemää -elokuvan. Asiantuntijapuheenvuoroja kuunnellessa tunnelmani vaihtelivat optimismin ja pessimismin välillä. Se on tullut tutuksi. Ilmaston tutkijoiden havainnot herättävät yleensä pessimismiä, tekniikkauutiset toivoa.

Bob Correll Heinz-tiedekeskuksesta esitteli tietokonemallia, joka laskee ilmastonmuutoksen etenemistä sen mukaan miten valtiot vähentävät tai lisäävät päästöjään. Kun siihen syötetään päätetyt ja suunnitellut päästövähennykset, tulos on häkellyttävä. Tällä vuosisadalla planeetta lämpenee suunnilleen 4 astetta ja merenpinta nousee noin metrin. Correll kertoi näyttäneensä erälle floridalaiselle poliitikolle karttaa, jossa näkyy, mitkä Floridan alueet tällöin hukkuisivat. ”Pahus, ostin juuri tuolta tontin”, poliitikko sanoi.

Tutkijoiden yksi tärkeä tehtävä onkin havainnollistaa tuloksiaan tavalla, joka saa ihmiset ymmärtämään: Hei tuohan koskee minua!

Eric Beinhocker McKinsey-konsulttitoimistosta esitti loistavan analyysin, jonka mukaan ilmastonmuutoksen saaminen kuriin on mahdollista, mutta aikaa on tosi vähän. Kustannukset ovat siedettäviä ja oikeilla valinnoilla luodaan työpaikkoja.

Usein ilmastonsuojelun ”kustannuksilla” tarkoitetaan oikeasti investointeja. Valtaosaa niistä laitoksista ja härveleistä, jotka tuottavat meille sähköä vuonna 2030 ei vielä ole. Kyse on siitä, että kun investoidaan, valitaan oikein. Kunnianhimoisetkaan päästövähennykset eivät vahingoita taloutta, koska samalla luodaan ”vihreitä” työpaikkoja.

Beinhockerin mukaan Yhdysvaltojen öljyriippuvuus myötävaikutti talouskriisin syntyyn. 1990-luvun puolivälistä alkaen maan öljyntuonnin arvo ja vaihtotaseen alijäämä nousivat huimasti. Kiina ja öljyntuojamaat hankkivat valtavia dollarivarantoja, mikä painoi USA:n korot alas. Tämä puhalsi ilmaa talouskuplaan, jonka puhkeamisesta maailma nyt kärsii.

Jos yritetään jatkaa perinteistä politiikkaa, kylvetään samalla seuraavan globaalin talouskriisin siemenet. Vihreä elvytys edistää ilmastonsuojelun ja energian huoltovarmuuden lisäksi myös tasapainoisempaa talouskehitystä.

Kristallipallostani en näe, pystyykö ihmiskunta toimimaan järkevästi ja panemaan ilmastonmuutoksen kuriin. Mutta melkoinen muutos on tapahtunut, kun kansainväliset konsulttitoimistot ja amerikkalaiset ajatushautomot laativat laskelmia, malleja ja analyysejä siitä, miten vihreä teollinen vallankumous olisi toteutettavissa.

Avainsanat: ilmastonmuutos, ilmastonsuojelu