Poliittista kädenvääntöä terveydestä

Print PDF Email

Tänä iltana Europarlamentin ympäristövaliokunta piti ylimääräisen kokouksen, jossa käytiin merkillinen äänestys. Se koski tiettyjen aineiden toteamista syöpää aiheuttaviksi. Uusien tieteellisten tutkimusten perusteella EU:n komissio ja jäsenmaat ovat päättäneet luokitella noin 1500 ainetta syöpää aiheuttaviksi ja kymmenkunta ainetta lisääntymiskykyä vahingoittaviksi.

Tämä on tärkeää, koska näin voidaan siirtyä turvallisempien aineiden käyttöön. Tästä luokituksesta sukeutui kuitenkin poliittinen kiista. Syöpävaarallisiksi havaittujen aineiden joukossa on reilut sata nikkeliyhdistettä. Ja nikkeliyhdisteitä valmistava teollisuus on raivokkaasti taistellut sitä vastaan, että nämä syöpävaarallisiksi havaitut aineet myös luokitellaan sellaisiksi.

Entä mitä merkillistä siis oli ympäristövaliokunnan äänestyksessä? No se, että suomalainen Eija-Riitta Korhola oli tehnyt aloitteen, että parlamentti kumoaa komission ja jäsenmaiden tekemän päätöksen, eli siis estää mainittujen aineiden luokittelun syöpää aiheuttaviksi ja lisääntymiskykyä vahingoittaviksi. Valiokunnan äänestyksessä Korhola jäi selvään vähemmistöön, eikä ehdotus näin ollen lainkaan etene täysistuntoon.

Mitä siitä käytännössä seuraa, jos joukko aineita todetaan syöpää aiheuttaviksi ja lisääntymiskykyä vahingoittaviksi?

Ensimmäinen seuraus on, että pakkauksiin, joissa myydään näitä aineita, tai niitä sisältäviä seoksia, tulee varoitusmerkit. Esimerkiksi kenkätehtaissa, joissa nahkaa käsitellään nikkeliyhdistein, työntekijät tietävät suojautua paremmin, kun pakkauksissa on varoitusmerkit.

Seuraavaksi nämä aineet pitäisi automaattisesti ottaa EU:n kemikaalilain eli REACH:n liitteeseen XVII, jolle listattuja aineita ei saa myydä tavallisille kuluttajille sellaisenaan eikä seoksina. Kun aineet ovat REACH:in liitteessä XVII, suurelle yleisölle ei enää saa myydä esimerkiksi maaleja, joissa näitä terveydelle vaarallisia aineita on.

Ja seuraavaksi nämä aineet pitäisi ottaa REACH:in mukaiselle listalle niistä aineista, joiden käyttö voi muuttua luvanvaraiseksi. Ja sitten kun aineet ovat tällä listalla, kuluttajat saavat oikeuden tietää, onko näitä aineita kulutustavaroissa. Tavallisen ihmisen kannalta tämä tarkoittaa esimerkiksi, että jos tietää olevansa allerginen nikkeliyhdisteille, voi kenkäkaupassa vaatia vastausta siihen, missä kengissä on nikkeliä ja missä ei, ja kaupan velvollisuus on hankkia tämä tieto.

Tämä kaikki voi kuulostaa kovasti byrokraattiselta, mutta on tärkeää meidän jokaisen terveyden suojelun kannalta. Luulisi jokaisen kannattavan sitä, että kulutustavaroista karsitaan aineet, jotka on tutkimuksissa havaittu ihmisen terveydelle vaarallisiksi, ja mahdollisuuksien mukaan työpaikoiltakin. Olinkin todella hämmästynyt, kun Eija-Riitta Korhola yritti estää tämän uuden tieteellisen tiedon välittymisen päätöksiin. Mutta onneksi Europarlamentin ympäristövaliokunnan enemmistö oli ihmisen terveyden suojelun puolella.

Niitä nikkeli- ja booriyhdisteitä, joita kyseinen päätös koski, käytetään nykyisin EU:ssa satojatuhansia tonneja vuosittain. Kyse on siis isosta bisneksestä, jossa alan taloudellinen intressi on tietysti huomattava. Mutta eipä tämä ole ensimmäinen kerta – ja tuskin viimeinenkään – jolloin jonkin teollisuudenalan lyhyen aikavälin taloudellinen etu on vastakkain ihmisten terveyden suojelun kanssa.

Eilen kuulin yhdeltä suomalaiselta asiantuntijalta, että nikkeliyhdisteiden osalta kyse on seuraavasta. Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että nikkeliyhdisteiden karsinogeenisuus (syöpävaarallisuus) johtuu itse nikkeliatomin ominaisuuksista, ja se asia pysyy samana riippumatta siitä, millaisessa kemiallisessa yhdisteessä nikkeli on. Kertyneen tiedon valossa voidaan yli sata nikkeliyhdistettä luokitella kertaheitolla karsinogeeneiksi. Alan teollisuus ajaa sitä, että jokainen yhdiste pitäisi tutkia erikseen, tehdä joka aineelle aikaa vievät ja kalliit eläinkokeet janiinedespäin ja niinedespäin. Jos tälle tielle lähdettäisiin, aikaa kuluisi hyvinkin 30 vuotta, ja vasta sitten voitaisiin ryhtyä niihin toimiin, jotka seuraavat siitä että aineet tiedetään syöpävaarallisiksi. Teollisuus saisi lisäaikaa bisnekselleen. Mutta samalla kuluttajat ja työntekijät esimerkiksi kenkätehtaissa altistuisivat syöpää aiheuttaville aineille kymmeniä vuosia pitempään.

Myös teollisuus- ja energiavaliokunnassa käytiin äänestys siitä, kumoaako parlamentti niin sanotussa komitologiamenettelyssä hyväksytyn lainsäädännön toimeenpanopäätöksen. Siinä oli kyse EU:n energiamerkinnästä.
Komissio haluaisi hylätä nykyisen, toimivaksi osoittautuneen energiamerkinnän, jonka asteikko on A-G, ja siirtyä uuteen, jossa on A-luokan yläpuolella uusia luokkia A-20%, A-40 % jne. Vaikka uutta energiamerkintälakia ollaan vasta päättämässä, komissio on nyt päättänyt ottaa tämän hölmön merkintäjärjestelmän käyttöön jääkaapeissa ja televisioissa.

Teollisuusvaliokunta päätti tänään äänin 40-4 kannattaa sitä, että parlamentti hylkää yllä kuvatun päätöksen. Vihreät olivat tuloksesta oikein iloisia. Asia etenee seuraavaksi täysistuntoon. Jos täysistunnon enemmistö on samaa mieltä, komission päätös kumoutuu. Se olisi ensimmäinen kerta, kun parlamentti käyttäisi uutta oikeuttaan kumota komitologiapäätöksiä.