Lamppuja ja eläimiä

Print PDF Email

Hämeen Sanomat 19.2.09

Onko järkeä kieltää hehkulamput? Pitäisikö villien apinoiden käyttö eläinkokeissa kieltää ja eläinkokeita ylipäänsä välttää aina kun suinkin mahdollista? Nämä ovat esimerkkejä asioista, joita tällä viikolla on puitu Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa.

EU:n ”hehkulamppukielto” on herättänyt paljon huomiota. Eikä ihme, jokainenhan tuntee hehkulampun.

Perinteisten sähkösyöppöjen hehkulamppujen poistaminen kauppojen hyllyiltä on kuitenkin yksi halvimmista tavoista suojella ilmastoa ja säästää energiaa. Sen on arvioitu vähentävän EU-alueen vuotuista sähkönkulutusta 40 terawattitunnin verran, mikä vastaa kymmentä isoa kivihiilivoimalaa tai melkein puolta Suomen sähkönkulutuksesta. Hiilidioksidipäästöt putoavat 15 miljoonalla tonnilla. Sama vaikutus saataisiin ottamalla 3,5 miljoonaa autoa pois maanteiltä.

Kaiken kukkuraksi kuluttajien sähkölasku pienenee 5-10 mrd eurolla vuodessa, eli 10-20 euroa henkeä kohti.

EU:n jäsenmaiden hallitukset ja Europarlamentti antoivat muutama vuosi sitten ekodesign-direktiivillä EU:n komissiolle valtuudet asettaa energiankulutusrajoja eri laiteryhmille. Niitä on asetettu myös televisioiden ja tietokoneiden valmiustilakulutukselle. ”Hehkulamppukielto” asettaa rajan lampun sähkönkulutukselle valoyksikköä kohti. Ensi syyskuussa kaupoista poistuvat perinteiset mattapintaiset hehkulamput ja kirkkaat 100 wattiset. Pienempitehoiset kirkkaat hehkulamput poistuvat asteittain, viimeiset syyskuussa 2013.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta kävi tiistaina kipakan keskustelun ”hehkulamppukiellosta”, jota vastustivat erityisesti saksalaiset oikeisto- ja liberaalimepit. Valiokunta sai komissiolta perusteellisen selvityksen ja ylivoimainen enemmistö päätti tukea sitä.

Niin sanotut ”energiansäästölamput” eli pienoisloistelamput eivät jää ainoiksi vaihtoehdoiksi. Myyntiin jäävät myös parannetut halogeenilamput, jotka ovat oikeastaan hehkulamppuja ja näin ollen syttyvät ja sammuvat ilman viivettä. Ne ovat hehkulampun modernimpi versio, ja säästävät sähköä 25-35 % perinneversioon verrattuna. Pienoisloistelamppu säästää vielä enemmän, 75-80 %. Kaikkein energiapihein valaisin on led-lamppu, mutta ne soveltuvat toistaiseksi lähinnä kohdevalaisimiin.

Jos siis ehdottomasti halua välttää pienoisloistelamppuja, voi valita halogeenilampun, joita valmistetaan aivan samanmuotoisina ja samanlaisilla kannoilla kuin perinteisiä lamppuja. Ne ovat melkein samannäköisiäkin ja sopivat ihan samanlaisiin valaisimiin, myös kattokruunuihin. Se, että tätä vaihtoehtoa ei julkisuudessa ole juurikaan tuotu esille, osoittaa, että EU:n komissio ei ole tiedotuksessa onnistunut erityisen hyvin.

Olen saanut viestejä myös ihmisiltä, jotka kokevat saavansa loistelampuista päänsärkyä ja muita oireita. Näihin huoliin pitää mielestäni suhtautua vakavasti. Uudet halogeenilamput tuottavat aivan samanlaatuista valoa kuin perinteiset hehkulamput, ja ovat siis vastaus näihin terveyshuoliin.

Moni kuluttaja on pettynyt nopeasti sammahtaneeseen tai luvattua himmeämpään energiansäästölamppuun. Onkin ongelma, että myynnissä on ollut myös huonolaatuisia pienoisloistelamppuja. Siksi ”hehkulamppukieltopäätös” sisältää myös laatuvaatimukset. Kelvottomia lamppuja ei syyskuun alusta enää saa tuoda Eurooppaan esimerkiksi Kiinasta, ja valotehon on vastattava pakkauksen lupauksia.

Samana päivänä, kun äänestettiin lampuista, ympäristövaliokunta otti kantaa myös eläinkoedirektiivin uudistukseen. Eläinsuojeluväki on odottanut uudistusta kuin kuuta nousevaa. Vanha direktiivi on yli 20 vuoden takaa ja monin tavoin vanhentunut.

Eläinkoedirektiivi jäi kuitenkin Europarlamentin loppuruuhkan uhriksi.

Vaalikausihan lähenee loppuaan ja ennen vaaleja koetetaan saada käsiteltyä suuri määrä asioita.

Eläinkoedirektiivin vuoro tuli vähän ennen iltakuutta, kun valiokunta oli jo tuntitolkulla äänestänyt lukuisista asioista. Noin kolmasosa jäsenistä oli poistunut paikalta. Demari- ja liberaaliryhmässä oli käynyt isompi kato kuin oikeistossa. Me vihreät olimme kyllä paikalla ja olimme kovin harmissamme kun eläinsuojelumyönteiset kannat jäivät häviölle parin äänen erolla. Niukasti tappiolle jäi esimerkiksi kielto käyttää eläinkokeissa luonnosta pyydystettyjä apinoita ja myös se yleinen periaate, että eläinkokeet pitäisi korvata vaihtoehtomenetelmillä aina kun se suinkin on mahdollista. Toivon että parlamentin täysistunnossa enemmistö kääntyy toisin päin. Vaihtoehtomenetelmiä kehitetään esimerkiksi Tampereen yliopistossa ja on tärkeää, että lainsäädäntö kannustaa niiden käyttöönottoon.