Energiansäästön puolesta

Print PDF Email

Kaikki selvitykset, joissa on laskettu millä kaikilla keinoilla ilmastonmuutos voidaan saada kuriin, kertovat että suurin päästövähennyspotentiaali on energiansäästössä ja energian käytön tehokkuuden parantamisessa. Energiatehokkuuden parantaminen on myös halvin tapa vähentää päästöjä.

Olen ollut vihreiden neuvottelija eli varjoraportööri päätettäessä useista energian säästöön liittyvistä asioista:

– Toimistolaitteiden Energy  Star -merkin vaatimukset uudistettiin. Siinä yhteydessä sain läpi vaatimuksen, että silloin, kun valtio hankkii toimistolaitteita ja kaupan arvo ylittää EU:n julkisia hankintoja koskevan direktiivin rajan, valtion tulee ostaa laitteita, joilla on Energy Star-merkki tai joiden energiatehokkuus on vähintään vastaava.

– Kodinkoneiden energiamerkintöjä koskevaa direktiiviä uudistetaan. Parlamentti sai keväällä 2009 valmiiksi asian ensimmäisen käsittelyn ja seuraavaksi asia siirtyy EU:n ministerineuvostoon. Komissio ehdotti luopumista nykyisestä ja kuluttajille tutusta A-G –asteikosta ja siirtymistä malliin, jossa kerran A-luokituksen saanut laite saisi pitää A-luokituksen ikuisesti, vaikka tekniikka kehittyisi kuinka. A-luokan yläpuolelle perustettaisiin aina uusia luokkia, A-20 %, A-40 % jne. Toisin sanoen asteikko olisi avoin, kuluttaja ei koskaan merkistä näkisi, mikä energialuokka on markkinoiden paras. Vihreät ajoivat sitä, että säilytetään nykyinen asteikko A-G ja luokkien vaatimuksia päivitetään säännöllisesti tekniikan kehityksen myötä. Saimme tälle parlamentin enemmistön tuen. Parlamentin määräenemmistö myös hylkäsi komission valmisteleman energialuokituksen televisioille, koska se perustui avoimeen luokitukseen, jota parlamentti ei kannata. Valitettavasti parlamentin määräenemmistöä ei löytynyt kaatamaan jääkaapeille ja pakastimille valmisteltua uutta energiamerkintää, joka sekin perustui avoimelle luokitukselle.

– Ekodesign-direktiivi uudistettiin. Vanha direktiivi antaa komissiolle valtuudet asettaa energiatehokkuusrajoja erilaisille laitteille. Tämän nojalla komissio on esimerkiksi asettanut lampuille energiatehokkuusrajat, jotka tulevat asteittain poistamaan markkinoilta pahiten sähköä törsäävät hehkulamppumallit. Uusien elektroniikkalaitteiden valmiustilakulutuksen rajaksi on asetettu yksi watti ja raja laskee myöhemmin 0,5 W:iin. Direktiivin uudistuksessa mahdollistettiin energiakriteerien asettaminen myös talojen lämmöneristeille ja ikkunoille. Kemianteollisuus vastusti tätä, mutta vihreät saivat uudistukselle parlamentin enemmistön tuen.

Joukko saksalaisia konservatiivi- ja liberaalimeppejä ehdotti, että parlamentti olisi kumonnut komission niin sanotun hehkulamppupäätöksen. Toimin aktiivisesti sen puolesta, että näin ei tapahtuisi eli että ”hehkulamppukielto” pysyisi voimassa. Parlamentin ympäristövaliokunta tukikin murskaenemmistöllä (44-14 ja 1 tyhjä) sitä, että komission päätös pidetään voimassa.100 watin ja sitä isotehoisemmat kirkkaat hehkulamput ja mattapintaiset hehkulamput poistuvat kauppojen hyllyiltä syyskuussa 2009. Perinteinen hehkulamppuhan muuttaa valoksi vain noin 5 % kuluttamastaan sähköstä. Pienoisloistelamppu muuttaa valoksi noin 25 % ja led jopa 50 % kuluttamastaan sähköstä. Sähkösyöpöimpien lamppujen poistamisen myynnistä on arvioitu vähentävän EU-alueen vuotuista sähkönkulutusta 40 terawattituntia, mikä vastaa lähes puolta Suomen sähkönkulutuksesta. Hiilidioksidipäästöt putoavat 15 miljoonalla tonnilla, mikä vastaa 3,5 miljoonan auton ottamista pois maanteiltä. Kaiken kukkuraksi kuluttajien sähkölasku pienenee 5-10 mrd eurolla vuodessa.

Kirjoituksiani aiheesta Tekniikka ja Talous -lehdessä:
"Hehkulamppukielto" on fiksu päätös
”Hehkulamppudirektiivi” syntyi komission ja jäsenmaiden yhteistyönä

Lobbasimme lamppuasiaa jo etukäteen muun muassa vihreän brittimepin Caroline Lucasin kanssa kirjallisella kannanotolla, jonka panimme vireille 12.3.2007.

Kirjallisia kysymyksiä:
Perinteisten hehkulamppujen kieltäminen
Energy intensity of TV plasma screens
Sähkölaitteiden latauslaitteiden yhdenmukaisuus

Avainsanat: energia, energiansäästö, energiapolitiikka, sähköntuotanto, tuulivoima, uusiutuva energia, Ydinvoima