Onko Suomi ilmaston ajopuu?

Print PDF Email

Kalevalle 29.03.08

Menneinä vuosikymmeninä kiisteltiin "ajopuuteoriasta", eli siitä, ajautuiko Suomi aikoinaan toiseen maailmansotaan ilman omia aktiivisia valintoja.

Ilmastonsuojelussa ainakin Suomessa tuntuu vallitsevan ajopuun asenne. Muut vievät, me vikisemme.

Muualla Länsi-Euroopassa asennetta löytyy. Saksa, Ranska ja Britannia ovat jo monta vuotta sitten asettaneet päästöille 50-60 %:n vähennystavoitteen vuosisadan puoliväliin mennessä. Britannia on tiukentamassa tätä tavoitetta 80 %:iin.

Ruotsissa ja Norjassa sähkönkulutus ei ole kasvanut tällä vuosituhannella. Tanskassa kaikki puolueet sopivat juuri toimista, joilla energian kulutusta alennetaan. Suomessa energian kulutuksen kasvua pidetään luonnonlakina.

Äskettäin Ruotsissa kaikkien puolueiden edustajista koottu komitea ehdotti, että maa vähentää vuoteen 2050 mennessä päästöjään 90 % ja vuosisadan loppuun mennessä ne painetaan nollaan. Ruotsin kunnistakin yli puolet on asettanut kuntakohtaiset päästövähennystavoitteet. Suomessa on vasta aloitettu pitkän aikavälin ilmastovision laadinta.

Viime vuoden maaliskuussa EU:n huippukokous teki kuuluisan "20-20-20" -päätöksen jonka mukaan EU vähentää päästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 % ja nostaa uusiutuvan energian osuuden 20 %:iin. Suomessa on keskitytty maalailemaan kauhukuvia urakan kalleudesta. Paperiteollisuutemme lobbarit kulkevat ympäriinsä kertomassa, että uusiutuvan energian lisääminen pakottaisi hakkaamaan Euroopan metsät ja sulkemaan paperitehtaat. Tämä väite perustuu siihen, että kaikki uusiutuvan energian lisäys olisi pelkkää metsähaketta, mikä on tietenkin silkkaa roskaa.

Viimeksi pari viikkoa sitten Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos julkaisi Elinkeinoelämän keskusliiton tilaaman tutkimuksen, jonka mukaan EU:n ilmastotavoitteet maksaisivat sikapaljon. Tutkimus oli tehty äärimmäisen pessimistisillä oletuksilla. Mitään hyötyä uuden tekniikan osaamisesta ja viennistä ei ollut laskettu mukaan.

Useimmissa EU-maissa jokainen, joka investoi tuulivoimalaan tai muuhun "vihreään" sähkön tuotantoon, saa myymästään sähköstä takuuhinnan. Tämä malli on nostanut Saksan, Tanskan ja Espanjan maailman johtavien osaajien joukkoon paitsi tuulivoiman, myös aurinkoenergian alalla, ja luonut Saksassa satojatuhansia työpaikkoja. Saksassa tuulisähkö on vieläpä pienentänyt kuluttajien sähkölaskua. Ruotsi, Britannia ja Belgia ovat säätäneet sähköyhtiöitä sitovan "vihreän" sähkön vähimmäiskiintiön. Vain kolmessa maassa ei käytetä kumpaakaan näistä kannusteista. Ne ovat Malta, Puola – ja Suomi.

Euroopassa on vuosituhannen vaihteen jälkeen pystytetty 47 000 megawatin edestä uutta tuulivoimaa (uutta ydinvoimatehoa on samaan aikaan tullut vain 1 200 MW). Viime vuonna maailmassa sähköverkkoon kytkettiin uutta tuulivoimatehoa jo 20-kertaisesti uuteen ydinvoimaan verrattuna. Mutta Suomessa puhutaan ikään kuin ydinvoima olisi ainoa varteenotettava päästötön energiamuoto.

Suomi onkin jäänyt jälkeen uuden energiatekniikan vientimarkkinoilla. 1990-luvulla alan vientimme kasvoi maailmanmarkkinoiden tahdissa, mutta vuoden 2000 jälkeen kasvu miltei pysähtyi moneksi vuodeksi. Onneksi viime vuonna kasvua nähtiin taas.

Viime vuonna investoinnit uusiutuvaan energiaan kasvoivatkin maailmassa peräti 60 %, kaikkiaan 100 miljardiin euroon. Kasvu on jo nopeampaa kuin matkapuhelinalalla 90-luvulla.

Suomessa on vihdoin syytä ymmärtää, että käynnissä on "uusi teollinen vallankumous", kuten EU:n komission puheenjohtaja Barroso asian ilmaisee. Jos keskitymme tuijottamaan peruutuspeiliin, menetämme mahdollisuutemme päästä niiden joukkoon, jotka hyötyvät murroksesta taloudellisesti.

Avainsanat: ilmastonsuojelu, sähköntuotanto, uusiutuva energia