Kuluttaja voi hyötyä vihreästä teollisesta vallankumouksesta

Print PDF Email

Kalevalle 18.2.08

Viime viikolla YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon sanoi Chicagossa, että maailma on ”vihreän talouden aikakauden” partaalla. EU:n komission puheenjohtaja Barroso puolestaan puhuu ”uudesta teollisesta vallankumouksesta” ilmastonsuojelun myötä.

Yhä useammin näkee ja kuuleekin puheenvuoroja, joissa ilmastonsuojelu nähdään myönteisenä taloudellisena mahdollisuutena.

Toki perinteisiä vastustuspuheenvuorojakin esiintyy. Viime viikolla joukko suuria eurooppalaisia sähköyhtiöitä valitti EU-komission ehdottaman ”ilmasto- ja energiapaketin” johtaneen lukuisien voimalaitosinvestointien perumiseen. Kyse on siitä, että Saksassa voimayhtiöt ovat kaavailleet uusia kivihiilivoimalaitoksia – ilmastonsuojelusta piittaamatta. Nämä suunnitelmat pantiin jäihin sen jälkeen, kun komissio ehdotti, että vuoden 2013 jälkeen sähköyhtiöt joutuisivat maksamaan kaikista hiilidioksidipäästöistään.

Tietenkään suuret sähköyhtiöt eivät taputa käsiään sille, että joutuvat maksamaan hiilidioksidin tuprutuksesta. Mutta hiilidioksidin päästökauppa vaikuttaa juuri siten kuin sen kuuluukin, jos se saa voimayhtiöt perumaan uusien hiilivoimalaitosten rakentamisen.

Suuret sähköyhtiöt ja myös monet Suomen teollisuuden edustajat ovat arvostelleet sitä, että komissio ehdottaa EU:n jäsenmaille sitovia velvoitteita nostaa uusiutuvan energian osuutta. Arvostelijoiden joukkoon kuuluu myös entinen pääministerimme Lipponen, joka on ryhtynyt avoimesti ydinvoimalobbariksi.

Jos EU oikeasti nostaa uusiutuvan energian osuuden 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä ja lisäksi parantaa energiatehokkuutta 20 %, lisäydinvoimaa ei tarvita. Juuri siksi ydinvoimalobbarit vastustavat uusiutuvan energian nostotavoitteita.

Mutta uusiutuvan energian suosimisessa on kyse myös teollisuuspolitiikasta. Jotta ihmiskunta saisi ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt kuriin riittävän nopeasti, energiainfrastruktuuri koko maailmassa on rakennettava aivan uudenlaiseksi 30-40 vuodessa. EU haluaa vauhdittaa investointeja uusiutuvaan energiaan siksi, että juuri tämän tekniikan kysyntä maailmalla kasvaa huimaa vauhtia ja eikä tälle näy loppua.

Viime vuonna uusiutuvaa energiaa hyödyntävän tekniikan maailmanmarkkinat olivat jo 80 miljardia euroa. Kasvuvauhti oli yli 30 %, eli siis vastaa tasoa kuin matkapuhelinalalla 1990-luvulla.

Vihreään teolliseen vallankumoukseen pätee aivan sama kuin muihinkin teknologiamurroksiin. Taloudellisesti pisimmän korren vetävät ne, jotka ovat tekniikan kehityksen kärjessä.

On muitakin syitä siihen, miksi suuret sähköyhtiöt suhtautuvat happamasti uusiutuvan energian suosimiseen. Useimmissa EU-maissa – ei kuitenkaan Suomessa – on säädetty uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle takuuhinta eli syöttötariffi. Esimerkiksi tuulivoimalan omistaja saa tuulivoimalla tuotetusta sähköstä hinnan, joka on jonkin verran sähkön tavallista markkinahintaa korkeampi.

Suuret sähköyhtiöt vieroksuvat syöttötariffeja siksi, että niiden myötä markkinoille on tullut paljon pieniä ja keskisuuria sähköntuottajia ja tämä on murtamanut suurten sähköyhtiöiden harvainvaltaa. Kuluttajan kannalta tämä on kuitenkin mainio asia.

Suurten sähköyhtiöiden happamuuteen on toinenkin syy. Kun tuulivoiman osuus on kasvanut, tuulisähkön tarjonta alentaa sähkön markkinahintaa aina kun tuuliolot ovat hyvät. Tämä on Saksassa merkittävästi alentanut sähkön keskimääräistä markkinahintaa. Tämä vaikutus on selvitysten mukaan kolme kertaa niin suuri kuin sen vaikutus, että tuulivoimasähköstä maksetaan markkinahintaa korkeampi hinta, eli kokonaisuutena tuulisähkö on Saksassa alentanut sähkön markkinahintaa. Samalla isojen sähköyhtiöiden ansiottomat ”windfall”-voitot ovat pienetyneet. Eivät isot sähköyhtiöt tietenkään tykkää mokomasta.

Vihreä teollinen vallankumous ei siis välttämättä tule edes kuluttajalle kalliiksi, jos se toteutetaan älykkäästi.

Avainsanat: energiayhtiöt, ilmastonsuojelu, uusiutuva energia, vihreä talous