Tuulivoimassa pyörii jo iso raha

Print PDF Email

Hämeen Sanomat, vastine 21.2.2007

Nimimerkki "Energian puolesta" antoi 14.2. ymmärtää, että olen vähätellyt ydinvoimaa ja liioitellut tuulivoimaa edellisen sunnuntain kolumnissani. Hän tulkitsee minun puhuneen tuulivoiman osalta vain isoista kasvuprosenteista ja vaienneen pienestä lähtötasosta.

Tuulivoiman kohdalla isoja eivät enää ole pelkät kasvuprosentit, myös teho- ja rahalukemat ovat isoja. Viime syyskuun Scientific American-lehden mukaan vuosina 2000-2005 uusia ydinvoimaloita käynnistettiin maailmassa 20 000 megawatin edestä, tuulivoimaa 40 000 megawatin, eli kaksin verroin. Taas viime vuonna uusia tuulivoimaloita käynnistettiin maailmassa 15 000 megawattia. Se on melkein kymmenen kertaa Olkiluotoon rakenteilla olevan kolmosvoimalan teho.

Olen vuosikymmenet seurannut sellaisia lehtiä kuin Tekniikka ja talous sekä Talouselämä. Niissä tuulivoimakirjoittelun sävy on viimeisen reilun vuoden aikana täysin muuttunut entisestä, nyt ne kirjoittavat alasta isona bisneksenä. Esimerkiksi 15.2. Tekniikka ja talous otsikoi "Uutta tuulivoimaa nousi ennätysmäärä. Suomi muihin verrattuna tuulisähkön kääpiö." Artikkelin mukaan alan markkinoiden arvo oli viime vuonna 18 mrd euroa. Euroopan lisäksi tuulivoimassa kirivät Intia, Kiina ja USA. Suomen tuulivoimarakentaminen on Maltan ja Luxemburgin jälkeen Euroopan hitainta.

Nimimerkki vähättelee kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n arviota uraanin riittävyydestä, joka on nykykäytöllä 50 vuotta. IAEA on alan arvovaltaisin kansainvälinen asiantuntijajärjestö. Jos uraanin käyttöä lisättäisiin, se loppuisi vastaavasti nopeammin, ellei sitten siirrytä sellaisiin reaktoritekniikoihin, joiden riskit ovat monta kertaa suuremmat. Tämä koskee sekä onnettomuusriskiä että ydinaseiden leviämisen uhkaa.

Sen, että ydinvoiman määrä EU:ssa on laskusuunnassa, toteaa myös EU:n komissio tuoreessa energia- ja ilmastopaketissaan. Syynä on vanhentuvien reaktorien suuri määrä. Epäsuorasti tämän totesi myös puhemies Paavo Lipponen kuuluisissa sitaateissaan, jotka hän lainasi ydinvoimajärjestö Foratomilta. Lipponen ja Foratom sanovat, että ydinvoiman määrän pitämiseksi entisellään Euroopassa pitäisi joka vuosi tilata uusia reaktoreita 3000 megawatin edestä, eli siis kaksi vastaavaa yksikköä kuin Olkiluoto kolmonen. Tosiasiassa Eurooppaan on 1990-luvun alun jälkeen tilattu yksi uusi ydinvoimala, juuri se jonka työmaa Olkiluodossa nyt viivästymistään viivästyy.

Tanskassa tuulivoiman osuus koko sähköenergiasta ylitti 15 % jo useita vuosia sitten. Koko Euroopassa tuulivoiman osuus on noin 3 %. Mutta viime vuonna esimerkiksi yksin Saksassa käynnistettiin tuulivoimaa määrä, joka ylittää Olkiluoto kolmosen tehon.

Suomessa tuotetaan vientiin tuulivoimaloita, niiden osia sekä paljon muutakin uutta fiksua energiatekniikkaa. Ikävä kyllä Suomen maailmanmarkkinaosuus uuden energiatekniikan alalla on laskusuunnassa.

Mielestäni olisi viisasta tehdä se, mitä SITRA:n uusi raportti suosittelee, eli pyrkiä kehittämään uudesta energiatekniikasta uusi iso vientibisnes. Se ei onnistu, ellemme satsaa siihen myös kotimaassa. Olkiluodon virheinvestointia ei kannata toistaa.

Satu Hassi

Sähkövoimatekniikan lisensiaatti, Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja