Suunnitteletko ilmastonmuutosta?

Print PDF Email

TEK-lehti, kolumni 06/2007

Jokaisen energiaa kuluttavan härvelin ja talon on suunnitellut joku, aika usein teknisen koulutuksen saanut. Mutta energiatehokkuudessa skarpataan lähinnä jos laki pakottaa tai asiakas nimenomaan vaatii.

Kun EU sääti tiettyihin kodinkoneisiin pakolliset energiamerkinnät, riittävän iso osa kuluttajista alkoi katsoa niitä ja energiapihiydestä tuli tuotekehityskriteeri. Vuonna 2000 pääkaupunkiseudun kaupoissa myytävistä jääkaapeista vain joka viides kuului parhaaseen eli A-luokkaan ja noin kolmannes C- ja D-luokkiin. Kuusi vuotta myöhemmin eli viime vuonna C- ja D-luokan jääkaappeja ei myyty enää lainkaan, yli 90 % kuului A-luokkaan ja reilu viidesosa jopa A+-luokkaan.

Viihde-elektroniikkaa energiamerkinnät eivät koske. Kas kummaa, uudet taulutelevisiot kuluttavat sähköä enemmän kuin vanhat kuvaputkitöllöt.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että nykymenolla vuonna 2020 teollisuusmaissa tarvitaan 20 kappaletta 1000 megawatin voimaloita pelkästään pitämään yllä laitteiden valmiustiloja.

Suomen television siirtyminen digiaikaan lisäsi kertaheitolla valmiustilojen virrankulutusta melkein Vuotoksen altaallisen. Digibokseja piti hankittaman koteihin noin 2,4 miljoonaa. Keskimääräisen boksin valmiustila syö 15 W. Jos kaikki ovat yötä päivää valmiustilassa – kuten pelkään valtaosan olevan – tehontarve on 36 MW, eli melkein sama kuin kiistellyn Vuotoksen altaan teho, 37 MW.

Tarkkoja tietoja kotien elektroniikan valmiustilakulutuksesta ei saa. Telkkareita on Suomessa 92 %:lla kotitalouksista ja aika monessa useampia, valmiustilakulutukset vaihtelevat 1 watista yli kymmeneen, kotitietokoneiden välillä 8-20 W. 71 %:ssa kodeista on tietokone ja 58 %:ssa laajakaista. Jos laitteiden keskimääräiseksi valmiustilakulutukseksi arvioidaan 10 W, ne kuluttavat valmiustilassa noin 70 MW ja yhdessä digiboksien kanssa reilut 100 MW. Suurvesivoimapuolueen haikaileman Kollajan altaan tehoksi luvataan 115 MW.

Onneksi osa ihmistä osaa sammuttaa laitteet ihan oikeasti, vaikka esimerkiksi tietokoneen sammuttamisesta on tehty melkein älykkyystesti. Mutta ilmastonsuojelu ei voi perustua siihen, että jokainen ihminen muistaa joka hetki ajatella energiansäästöä.

Muutama vuosi sitten Hesarissa laskettiin, että jos viidesosa Suomen kesämökeistä pidetään talvisin lämpiminä, se lisää paukkupakkasilla sähkönkulutusta 500 MW eli Loviisan toisen ydinvoimalan verran. Jo nyt joka kuudennella mökillä on vesivessa ja pesukone. Useimpia niistä lämmitetään läpi talven, vaikka vuosikausia on tunnettu ratkaisut, joilla vessat ja vesijohdot pärjäävät vaikka tyhjän mökin laskisi kylmilleen. Mutta näitä ei asiakkaille tyrkytetä, koska vanhatkin ratkaisut käyvät kaupaksi.

Melkein puolet Hämeenlinnan asuntomessutalojen rakennuttajista ei tiennyt talonsa energiankulutusta.

Sitä parempi, mitä useampi ihminen kiinnittää valinnoissaan huomiota energian säästöön. Mutta isot energian säästöt eivät toteudu ilman että me insinöörit suunnittelemme talot ja vimpaimet, pelit ja pensselit nykyistä fiksummin.

EU:n komissio valmistelee lakiesitystä, jonka mukaan uusien sähkölaitteiden valmiustila ei saisi ylittää yhtä wattia. Minä ainakin kannatan lämpimästi.

Avainsanat: energialuokitukset, energiamerkinnät, energiansäästö, energiatehokkuus