Pakokaasuja ja hyönteismyrkkyjä

Print PDF Email

Kolumni Hämeen Sanomissa 31.10.07

Lokakuussa EU-lobbarit olivat liikkeellä kahden asian merkeissä. Toinen koski autojen hiilidioksidipäästöjä ja toinen maatalouden tuholaismyrkkyjä.

Autopäästöasian taustalla on tarve saada ilmastonmuutos kuriin. Liikenne tupruttaa Euroopassa noin neljäsosan ilmastonmuutosta aiheuttavista hiilidioksidipäästöistä. Mikä pahinta, liikenteen päästöt kasvavat, vaikka useilla teollisuudenaloilla ja energiantuotannossa ne on saatu tasaantumaan tai jopa alenemaan.

Vuonna 1998 Euroopan autoteollisuus lupasi vapaaehtoisesti alentaa uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt 140 grammaan kilometriltä vuoteen 2008 mennessä. Suunnitelmana oli painaa päästöt vuonna 2012 edelleen 120 grammaan, mikä polttoaineen kulutuksena vastaa noin 5 litraa bensaa tai 4,5 litraa dieseliä sadalla.

Nyt uusien autojen keskipäästö on 160 g/km. Autoteollisuus on siis lipsunut lupauksestaan. Polttoainepihejä autoja osataan kyllä valmistaa. Sen voi kuka tahansa tarkistaa lähimmästä autokaupasta. Kenkä puristaa siitä, että autoteollisuus markkinoi mieluummin isoja ja bensarohmuja malleja, koska niistä saa isommat voitot.

Kun kävi ilmeiseksi, että autoteollisuus ei pidä sanaansa, komissio ilmoitti esittävänsä päästöjen suitsemista lailla. Lakiehdotus on määrä antaa ensi talvena.

Komissio julkisti esityksen pääkohdat keväällä. Yleisesti odotettiin komission pitävän kiinni alun perin sovitusta rajasta, 120 g/km vuonna 2012. Mutta komission sisällä komissaari Verheugen ryhtyi autoteollisuuden äänitorveksi ja sai nostettua rajan 130 grammaan/km. Komissio ilmoitti, että loput päästövähennyksestä sälytetään öljy-yhtiöille, joiden pitää vähentää jalostamojen päästöjä ja energiankulutusta sekä nostaa biopolttoaineen osuutta.

On tietysti mainiota, jos menovedestä ja öljynjalostamoista kyetään tekemään vähäpäästöisempiä. Mutta tämä ei saisi jarruttaa fiksumman ja puhtaamman autotekniikan kehittämistä. "Pieni" ero 10 g/km tarkoittaa vuodessa yli 3 miljoonaa hiilidioksiditonnia EU-alueella, ja joka vuosi uudet 3 milj tn lisää.

Europarlamentti antoi toissa viikolla vastauksensa komission kaavailuihin. Täysistuntoäänestyksen lähestyessä lobbarien äänenpainot kovenivat. Eräskin teollisuuden edustaja väitti päästörajojen olevan fysiikan lakien vastaisia. Juuri ennen täysistuntoäänestystä useiden maiden autovalmistajat ja -kauppiaat lähettivät maittensa mepeille kunkin omalla äidinkielellä viestit, joissa väitettiin Euroopan autoteollisuuden joutuvan alakynteen kilpailijoihinsa nähden. Se oli silkkaa pötyä, päästörajat koskevat yhtä lailla Euroopan ulkopuolella valmistettuja autoja.

Mutta lobbaus tuotti tulosta. Parlamentin enemmistö, joka koostui pääasiassa konservatiivi- ja liberaaliryhmien mepeistä, vesitti komission mallia entisestään. Päästöraja siirrettiin 3 vuotta myöhemmäs ja grammoja kilometrille tuli 5 lisää. Tämä päätös ei ole vielä varsinainen laki. Mutta laki ei synny ilman parlamentin hyväksyntää. Parlamentti siis ilmoitti komissiolle, että se haluaa lievemmät päästörajat kuin komissio.

Avainsanat: autoteollisuus, CO2-päästöt, lobbaus, päästövähennykset