Kaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Print PDF Email

Kolumni Kalevassa 22.11.07

Etelä-Afrikassa HIV-tartunnat lisääntyvät, kun kuivuus pahenee. Toimeentulon niuketessa viljelijäperheiden miehet hakevat ansioita kaupungeista ja osa naisista turvautuu prostituutioon.

HIV-tartuntoja ei äkkipäätä osaisi yhdistää ilmastonmuutokseen. Mutta juuri se on todennäköinen syy kuivuuden pahenemiseen eteläisessä Afrikassa.

Joulukuussa Balilla pidettävään ilmastoneuvotteluun kohdistuu suuria odotuksia. Olen menossa sinne yhtenä Euroopan parlamentin edustajana.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on tänä vuonna julkaissut tuoreimman yhteenvetonsa useiden tuhansien tutkijoiden työstä. Raporttisarjan uusin osa julkaistiin viime viikolla.

Tutkijoiden viesti on koko ajan muuttunut vakavammaksi. Vuonna 1995 IPPC sanoi ihmisen muuttavan ilmastoa ”mahdollisesti”, vuonna 2001 jo ”todennäköisesti”. Tänä vuonna IPCC sanoi olevan ”erittäin todennäköistä”, että viime vuosikymmenten lämpeneminen on ihmisen aikaansaamaa.

Hiilidioksidin ja muiden ilmakehää lämmittävien kaasujen määrä on nyt korkeammalla kuin koskaan sinä aikana, kun homo sapiens -laji on maan kamaralla kulkenut.

Ilmastonsuojelussa on kyse yhteiskuntien perusturvallisuudesta. Kuivuus, ruokapula, tuhotulvat ja myrskyt voivat suistaa laajoja alueita sekasortoon ja sotiin.

IPCC sanoo, että päästöt koko maailmassa pitäisi saada alas ennen vuotta 2015. Hyvin ripeästi tulisi sopia paljon Kiotoa isommista päästövähennyksistä ja rajoitukset tulisi ulottaa isoimpiin kehitysmaihin, kuten Kiinaan.

Vuosisadan puoliväliin mennessä hiilidioksidipäästöt tulisi pudottaa korkeintaan kahteen tonniin henkeä kohti vuodessa. Se on noin viidesosa Suomen ja EU:n nykytasosta ja alle myös Kiinan nykytason.

Jos auto vie 5 litraa bensaa sadalla, vajaan 17 000 kilometrin ajo tupruttaa pakoputkesta hiilidioksidia kaksi tonnia. Jos kotisi sähkö ja lämpö tulisi täysin hiilidioksidipäästöttömistä energiamuodoista, eivätkä ostoksesi ja harrastuksesi aiheuttaisi yhtään päästöjä, kahden tonnin kiintiöllä saisit vuodessa ajaa bensapihiä autoa vajaat 17 000 km tai vaihtoehtoisesti käydä kerran Kanarialla. Näin ilmaistuna ilmastohaaste kuulostaa niukkuuden ja kieltäymysten tieltä.

Mutta yhä useampi taho EU:n komissiosta suuryrityksiin puhuu uudesta teollisesta vallankumouksesta.

Tekniset ratkaisut seuraavien 20 vuoden päästövähennyksiin ovat olemassa. On vain luotavat lait ja kannusteet, jotka saavat niin yritykset kuin yksityiset kansalaisetkin valitsemaan ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja. Hintakaan ei ole järjetön, IPCC:n mukaan noin 0,1 % kansantuotteesta. Se ei lopettaisi talouden kasvua, vain hidastaisi sitä vähän.

Suuret USA:laiset sähköyhtiöt ovat alkaneet vaatia liittovaltiota säätämään päästörajoituksia. Vattenfall-yhtiön teettämän selvityksen mukaan vuoteen 2030 tarvittavat päästöleikkaukset maksaisivat tonnilta alle 40 euroa ja keskimäärin alle 5 euroa. Pari vuotta sitten Suomen teollisuus piti EU:n hiilidioksidipäästökauppaa maailmanloppuna. Tällä viikolla energiateollisuutemme myötäili komission kaavailuja päästökaupan seuraavasta vaiheesta.

Lupaavia teknologioita, jotka voivat tulla avuksemme 10-20 vuodessa, on monta. Mainitsen kaksi Euroopan parlamentissa tällä viikolla kuultua esimerkkiä. Fysiikan nobelisti Carlo Rubbia kertoi, että keskitetyillä aurinkovoimaloilla voidaan tuottaa Euroopan tarvitsema sähkö ruudulla, joka on vajaat 200 km kanttiinsa. Tämän teknologian arvioidaan tulevan kaupallisesti kannattavaksi 15-20 vuodessa. Honeywell-yhtiön edustaja kertoi leväviljelmistä, joilta saadaan vuodessa biodieseliä yli 30 000 litraa hehtaarilla, yli 30 kertaa enemmän kuin rypsipellolta. Ne tulevat kannattaviksi 5-10 vuodessa. Sekä isot aurinkovoimalat että leväviljelmät voidaan sijoittaa autiomaihin.

Tekniikkaa on eikä inhimilliselle luovuudelle ole ylärajaa. Mutta ilmastoneuvotteluissa ratkaisevaa on se, riittääkö ihmiskunnan viisaus ja yhteistyökyky.

Avainsanat: ilmastonmuutos, ilmastonsuojelu, IPCC, päästövähennykset