Ilmastohaaste aloittaa uuden kauden energiapolitiikassa

Print PDF Email

Hämeen Sanomat 22.4.07

Ilmastonmuutos on viimeinkin nostettu ”isojen poikien” pöytiin. Sinne se kuuluu, onhan kyseessä yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista. Tavat, joilla tuotamme ja käytämme energiaa, on perin pohjin uudistettava seuraavina vuosikymmeninä.

Britannia on ottanut ilmaston esille YK:n turvaneuvostossa. USA ei pidä tästä, mutta myös Yhdysvalloissa viiden kenraalin ja kuuden amiraalin tuore raportti varoittaa, että ilmastonmuutoksesta on tulossa vakava turvallisuusuhka.

Saksan liittokansleri Angela Merkel yrittää puristaa suurimpien talousmahtien G8-klubin yhteisymmärrykseen Kioton jälkeen tehtävistä päästövähennyksistä, yhdessä suurimpien kehitysmaiden, kuten Kiinan ja Intian kanssa.

Perustelut ovat hyvät. Helmikuussa hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC totesi, että maapallon lämpeneminen johtuu yli 90 %:n todennäköisyydellä valtaosin ihmisen toimista. Huhtikuussa IPCC kertoi ilmastonmuutoksen etenevän aiempia ennusteita nopeammin. Monissa osissa maailmaa merenpinnan nousu ja peltojen kuivuminen uhkaavat tehdä miljoonista ihmisistä ilmastopakolaisia. Viime vuonna Maailmanpankin entinen pääekonomisti Nicholas Stern laski, että valloilleen ryöstäytyvä ilmastonmuutos tulisi monin verroin kalliimmaksi kuin päästöjen vähentäminen ajoissa.

Suomen uuden hallituksen ohjelmassa luvataan laatia useille vuosikymmenille ulottuva päästövähennysohjelma. Vastaavanlaisia ovat tehneet ainakin Saksa, Britannia, Ranska ja Ruotsi.

Suomessa liian moni uskoo, että olemme tehneet ilmaston suojelemiseksi enemmän kuin muut. Ikävä kyllä tämä ei pidä paikkaansa.

Olemme hyviä niissä asioissa, joissa olimme hyviä jo 20 vuotta sitten. Kaupunkimme lämpiävät pääosin kaukolämmöllä, joka tuotetaan sekä sähköä että lämpöä jauhavissa voimalaitoksissa, polttoainetta säästäen. Paperitehtaamme käyttävät suuren määrän bioenergiaa, eli polttavat energiaksi prosessijätteitä, jotka ovat peräisin puusta.

Sen sijaan olemme EU:n häntäpäässä ”uusien uusiutuvien” energiamuotojen edistäjänä. Saksassa on 5 000 biokaasulaitosta, Suomessa 7. Saksassa on tuulivoimaa yli 200 kertaa niin paljon kuin Suomessa, Ruotsissakin yli kuusinkertaisesti. Tuulivoimalat jauhoivat viime vuonna 5,7 % Saksan sähköstä, Tanskassa noin 20 %, Suomessa paljon alle 1 %. Vanhoista EU-maista vain Luxemburgilla on tuulivoimaa meitä vähemmän.

Ruotsissa on maalämpöpumppuja yli puoli miljoonaa, meillä 100 000. Ruotsissa on enemmän myös pelleteillä lämpiäviä taloja.

SITRA:n mukaan Suomi voi tehdä uudesta energiateknologiasta uuden teollisen kivijalan. Kannatan! Saksassa uusiutuva energia tarjoaa jo 200 000 työpaikkaa ja vienti kasvaa kohisten.

Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan taloudellisesti järkevillä investoinneilla energian säästöön ja uusiutuvaan energiaan saataisiin vuoteen 2020 mennessä 2,7-kertaisesti sama vaikutus kuin Olkiluotoon rakenteilla olevalla ydinvoimalalla. Tutkimuksen tekijöinä oli asiantuntijoita muun muassa VTT:stä ja Teknillisestä korkeakoulusta.

EU-maiden kokemusten mukaan ylivoimaisesti tehokkain tapa kannustaa yrityksiä – ja myös maatiloja – investoimaan uusiutuvaan energiaan on syöttötariffi eli takuuhinta ”vihreälle” sähkölle. Syöttötariffiklubissa on 20 EU-maata. Lisäksi Ruotsissa ja Britanniassa on säädetty sähköyhtiöille ”vihreän” sähkön hankintavelvoite. Vain Suomi, Puola ja Malta eivät käytä kumpaakaan näistä keinoista, mikä on minun mielestäni häpeä.

”Uusien uusiutuvien” suosintaa on Suomessa jarruttanut paperiteollisuuden pelko tehtaiden raaka-aineeksi kelpaavan puun joutumisesta polttokattiloiden kitaan. Siksi paperiteollisuus vastustaa kiivaasti ”vihreän” sähkön syöttötariffia. Hallitusneuvotteluissa samoilla linjoilla oli Kokoomus, päinvastoin kuin Keskusta, Vihreät ja RKP.

Ymmärrän niitä, jotka haluavat säilyttää mahdollisuuden rakentaa lisää ydinvoimaa, jos muut keinot loppuisivat. Mutta en ymmärrä ydinvoiman asettamista kotimaisen uusiutuvan energian edelle. Senkin ymmärrän, että ei haluta polttaa paperiksi kelpaavaa puuta. Mutta mitä järkeä on vastustaa tuulivoiman syöttötariffia, kuten Kokoomus tekee?

Tuulivoiman määrä maailmassa kaksinkertaistuu noin 3 vuoden välein. Vuosien 2000 ja 2005 välillä maailmassa käynnistettiin ydinvoimaloita 20 000 megawatin verran, tuulivoimaa 40 000 MW. Suomalaisten yritysten tuulivoimaosaamista ja -teknologiaa viedään ulkomaille. Mutta suomalaiset saisivat paremman jalansijan tällä huimasti kasvavalla alalla, jos suosisimme sitä myös kotimaassa ihan oikeasti, eikä vain leikisti.

Avainsanat: ilmastonsuojelu