Häirikkölapset ja mutanttiruoka

Print PDF Email

Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto, kolumni 11.09.07

Elokuussa Suomi kohisi siitä, että isot lihatalot ilmoittivat alkavansa ruokkia sikoja geneettisesti muunnellulla rehulla. Syyskuun alussa Lancet-lehti julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan karkeissa ja limsoissa käytetyt atsovärit aiheuttavat lapsissa hyperaktiivisuutta ja häirikkökäyttäytymistä, ainakin yhdessä natriumbentsoaatin kanssa.

Liittyvätkö nämä asiat jotenkin yhteen? Mielestäni liittyvät.

Muistan jo 1970-luvulla lukeneeni väitteen, että elintarvikkeiden lisäaineet tekevät lapsista ylivilkkaita ja hermostuneita. Hurja väite jäi mieleeni. Guardian-lehdessä 6.9.07 haastateltu brittiopettaja sanoo kasvattajien tienneen jo vuosia, että levottomat koululuokat rauhoittuvat, kun kouluruoasta poistetaan lisäaineet.

Aika kokemusperäisestä havainnosta tieteelliset kriteerit täyttävään tutkimukseen oli atsovärien tapauksessa yli 30 vuotta.

EU-asetus vaatii merkitsemään geenimuunnelluista organismeista tehdyn ruoan. Ylivoimainen enemmistö suomalaisista haluaa merkinnän myös GM-rehulla ruokitun eläimen lihaan. MTK, pääministeri ja maatalousministeri ilmoittivat tukevansa tätä vaatimusta. Vihreät muuten ajoivat tätä, kun kyseistä EU-asetusta käsiteltiin

Geenimuuntelua kannattavat ekspertit ovat ehättäneet leimaaman epäilyt takapajuiseksi ennakkoluuloksi. He ovat vakuuttaneet, että muuntogeenisen ruoan turvallisuus on tutkittu perusteellisemmin kuin minkään muun muonan. Se, että ihmiset ovat syöneet esimerkiksi pähkinöitä, mustikoita ja kalaa tuhansien sukupolvien ajan, ei siis ole tutkimus, eikä sekään että perinteisin menetelmin jalostettuja lajikkeita on kehitetty ja syöty ainakin 10 000 vuotta.

Vasta muutaman vuoden ajalta on kokemuksia kasveista, joihin on siirretty geenejä toisista lajeista – temppu johon luonto ei pysty edes teoriassa. Kokemus on liian lyhyt kertoakseen mitään esimerkiksi mahdollisista vaikutuksista seuraaviin sukupolviin.

Olen nähnyt ja kuullut väitettävän, että eläimet karttavat geenimuunneltua rehua, jos saavat valita, ja että GM-rehu alentaa sikojen hedelmällisyyttä. EU:n komissio pani tänä vuonna uuteen syyniin GM-maissin MON 863 turvallisuustutkimukset, kun ranskalainen Crii-Gen-tutkimuslaitos väitti tätä maissia kauppaavan Monsanto-firman salanneen kokeissa ilmenneet rottien sisäelinvauriot.

Olen nähnyt ja kuullut geenimuuntelua kannattavien eksperttien leimaavan kaikki väitteet GM-rehun eläimille aiheuttamista ongelmista humpuukiksi. Mutta olen lukenut myös väitteitä salatuista tutkimuksista ja tutkijoista joita on painostettu ja erotettu.

En tiedä, tullaanko väite mutanttiruokaa syöneiden sikojen hedelmällisyysongelmista tai rottien sisäelinvaurioista tai jokin muu vastaava epäily joskus todentamaan tiede-establishmentin hyväksymin menetelmin. Mutta se, että kesti yli 30 vuotta vahvistaa tieteellisesti atsoväreistä saatu kokemus, saa minut entistäkin varovaisemmaksi.

Haluan tietää, kaupataanko minulle perinteistä vai geenitekniikalla muunneltua ruokaa, jollaisena pidän myös GM-rehulla ruokitun eläimen maitoa, munia ja lihaa. Mielestäni jokaisella ihmisellä on oikeus tähän tietoon.

Avainsanat: geenimuuntelu, gmo